Dyrrhakhionin taistelu (1081)

Dyrrhakhionin taistelu käytiin 18. lokakuuta 1081 Bysantin valtakunnan ja Etelä-Italian normannien välillä Dyrrhakhionin kaupungin edustalla (nykyinen Durrës Albaniassa). Taistelussa Robert Guiscardin johtamat normannit kukistivat Bysantin keisari Aleksios I Komnenoksen johtaman armeijan.

Dyrrhakhionin taistelu
Osa Bysantin ja normannien välisiä sotia
Italia ja Balkan vuonna 1084.
Italia ja Balkan vuonna 1084.
Päivämäärä:

18. lokakuuta 1081

Paikka:

Dyrrhakhion (nykyinen Durrës (Durazzo), Albaniassa)

Lopputulos:

Normannien voitto

Osapuolet

Bysantin valtakunta

Normannit

Komentajat

Aleksios I Komnenos

Robert Guiscard

Vahvuudet

18 000 – 20 000[1]

20 000[2] – 30 000[1]

Tappiot

noin 5 000[1]

Vuonna 1081 Apulian ja Calabrian herttua Robert Guiscardin johtama normanniarmeija nousi maihin Avlonassa (nykyinen Vlorë, Albaniassa) tavoitteenaan valloittaa alueita läntiseltä Balkanilta.[3] Bysantin keisari Mikael VII Dukas oli aiemmin kihlauttanut poikansa Konstantinoksen Robertin tyttärelle Helenalle. Mikael oli kuitenkin syrjäytetty vuonna 1078, mistä Robert sai verukkeen hyökätä bysanttilaisia vastaan.[4][5]

Kesäkuussa 1081 Robert ryhtyi piirittämään alueen pääkaupunkia Dyrrhakhionia, mutta menetti laivastonsa Bysantin liittolaisen Venetsian hyökättyä normanneja vastaan merellä.[3] 18. lokakuuta Bysantin keisari Aleksios I Komnenoksen johtama armeija hyökkäsi normannien joukkoja vastaan kaupungin edustalla. Taistelu alkoi bysanttilaisten kannalta hyvin, kun Bysantin armeijan vasen siipi löi normannien oikean siiven pakoon. Bysanttilaiset ryhtyivät kuitenkin liian innokkaasti takaa-ajoon ja kärsivät tappion. Normannien ritarit löivät bysanttilaisten keskustan, jolloin koko Bysantin armeija kääntyi pakoon keisari Aleksioksen pystyessä vain vaivoin pakenemaan taistelusta. Bysanttilaiset kärsivät raskaita tappioita ja menettivät noin 5 000 miestä, mukaan lukien suurimman osan taisteluun osallistuneesta varjagikaartista.[1]

Taistelun jälkeen Robertin joukot valloittivat Dyrrhakhionin talvella 1082 ja etenivät Makedoniaan ja Thessaliaan. Robert joutui kuitenkin lähtemään Kreikasta Saksan kuningas Henrik IV:n hyökättyä hänen liittolaistaan paavi Gregorius VII:tä vastaan. Hän jätti sotaretken komennon pojalleen Bohemundille, joka taisteli aluksi menestykkäästi aiheuttaen useita tappioita Aleksioksen joukoille, kunnes keväällä 1083 Aleksios kukisti normannit Larissan edustalla käydyssä taistelussa. Bohemund joutui palaamaan takaisin Italiaan ja normannit menettivät kaikki valloituksensa Balkanilla.[5] Syksyllä 1084 Robert hyökkäsi jälleen bysanttilaisia vastaan nousemalla maihin Korfussa ja kukistamalla venetsialaisten ja bysanttilaisten laivastot. Hän kuitenkin sairastui ja kuoli Kefaloniassa heinäkuussa 1085, jonka jälkeen hänen poikansa luopuivat sotaretkestä.[6]

Lähteet muokkaa

  • D'Amato, Raffaele: The Varangian Guard 988–1453. Osprey Publishing, 2010. ISBN 978-1-84908-179-5. (englanniksi)
  • Haldon, John: The Byzantine wars. The History Press, 2008. ISBN 978-0-7524-4565-6. (englanniksi)
  • Kazhdan, Alexander P.: The Oxford dictionary of Byzantium. Oxford University Press, 1991. ISBN 978-0-19-504652-6. (englanniksi)
  • Treadgold, Warren: A history of the Byzantine state and society. Stanford University press, 1997. ISBN 0-8047-2630-2. (englanniksi)

Viitteet muokkaa

  1. a b c d Haldon, s. 188–192
  2. D'Amato, s. 9
  3. a b Haldon, s. 187
  4. Kazhdan, s. 1799
  5. a b Treadgold, s. 614–615
  6. Treadgold, s. 616
Tämä historiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.