Dragster on kiihdytysajossa käytettävä pitkä ja kapea, normaalisti yksipaikkainen ja takavetoinen auto. Dragsteria saatetaan sen ulkonäön vuoksi kutsua myös putkeksi. Dragsterissa ei yleensä ole lainkaan lokasuojia sen pienten etupyörien ja suurten takapyörien päällä. Nopeimmissa dragstereissa käytetään huomattavan suurta takaspoileria eli ilmanohjainta joka parantaa pyörien pitoa. Dragsterit ovat tavallisten autojen tapaan ohjattavissa kääntyvillä etupyörillä, mutta pitkän akselivälinsä ja kapean raidevälinsä ansiosta dragster kulkee vakaasti suoraan kilpailusuorituksen aikana. Dragstereiden akselistot eivät ole jousitettuja, vaan kiinnittyvät suoraan auton runkoon.

Top Fuel Dragster. Anita Mäkelä (FI)

Ensimmäisissä dragstereissa kuljettaja istui aivan auton takaosassa, taka-akselin päällä, mutta äärimmilleen viritettyjen moottoreiden ja voimansiirron osien räjähdykset asettivat kuljettajat suureen vaaraan, ja niinpä vuosien saatossa dragsterit kehittyivät niin, että ohjaamo-osa siirrettiin moottorin etupuolelle. Vanhan mallisia etumoottorisia dragstereita käytetään nykyään enimmäkseen vain näytösluonteisessa kilpakäytössä. Tosin jotkin etumoottoridragsterit ovat säilyneet myös aivan aktiivisessa kilpakäytössä, joskaan ei enää kaikkein nopeimmissa autoryhmissä.

Nopeimmat dragsterit kisaavat top fuel -ryhmässä, jossa 8,2-litraisen mekaanisesti ahdetun V8-polttomoottorin polttoaineena käytetään nitrometaania. Tehoa näissä autoissa on jopa 8000 hevosvoimaa (5880 kW) ja ne kiihtyvät 0-100 km/h alle 0,4 sekunnissa ja 200 km/h noin kahdessa sekunnissa. Neljännesmailin (noin 400 metrin) matka seisovalla lähdöllä taittuu jopa alle 4,5 sekunnissa loppunopeuden ollessa jopa 540 km/h.

Lähteet muokkaa

  • Miller, Timothy: Drag racing : the world's fastest sport. Buffalo: Firefly Books, 2009. ISBN 978-1-54407-446-4. (englanniksi)