Dora de Houghton Carrington, tunnettu tavallisesti Carringtonina, (s. 29. maaliskuuta 189311. maaliskuuta 1932) oli englantilainen eksentrikko[1], varhainen feministi[2] ja taidemaalari. Hän oli myös kuuluisan taiteilijoista, tiedemiehistä ja kirjailijoista koostuneen Bloomsburyn ryhmän jäsen.

Kesäinen teehetki Ham Spray Housessa. Kuvassa taidemaalari Dora Carrington, hänen puolisonsa Ralph Partridge ja kirjailija Lytton Strachey.

Nuoruus muokkaa

Dora Carrington syntyi Herefordissa Englannissa. Hän kävi tyttökoulun Bedfordin lukion, joka painottui taiteeseen. Hänen vanhempansa myös maksoivat hänelle säännölliset lisätunnit piirtämistä. Hän voitti stipendin Slade School of Artiin Lontooseen, jossa hän tapasi veljekset Paul ja John Nashin, Christopher R.W. Nevinsonin ja Mark Gertlerin. He kaikki olivat jossain vaiheessa rakastuneita häneen. Gertler tavoitteli Carringtonia monta vuotta.

Hän alkoi käyttää pelkkää sukunimeään Carrington valmistuttuaan the Slade School of Artista; koulun oppilaiden yleinen käytäntö oli kutsua toisiaan pelkillä sukunimillä. Carringtonia ei eläessään tunnettu maalarina, sillä hän ei signeerannut töitänsä, ja hän asetti niitä näytteille harvoin, vaikka hän työskenteli hetken Omega-työpajalla.

Ura ja yksityiselämä muokkaa

 
Dora Carrington, E.M. Forsterin muotokuva, 1924-25
 
Dora Carrington, Tidmarshin mylly, 1918

Carrington yhdistetään usein[3] Bloomsburyn ryhmään[2]. Hänellä oli pitkäaikainen suhde kirjailija Lytton Stracheyn kanssa ja hänen ystäväpiiriinsä kuului monia bloomburyläisiä. Carrington oli tunnettu boheemeista elämäntavoistaan.

Carringtonilla oli suhde englantilaisen maalarin Mark Gertlerin sekä kirjailija Gerald Brenanin kanssa. Hän meni naimisiin Ralph Partridgen kanssa, mutta asui suurimman osan elämästään Stracheyn kanssa.[4] Strachey kuoli syöpään tammikuussa 1932.[5]

Stracheyn kuoleman jälkeen Carrington yritti tukehduttaa itsensä auton pakokaasulla ja tämän jälkeen hän teki itsemurhan ampumalla. Partridge tuli väliin hänen ensimmäisellä kerralla, mutta ei voinut pelastaa häntä toiselta yritykseltä. Carrington ei yksinkertaisesti halunnut elää ilman Stracheytä, johon hän oli syvästi rakastunut.[4]

Carringtonin elämästä Stracheyn kanssa tehtiin elokuva nimeltä Carrington vuonna 1995. Elokuvan nimiosan näytteli Emma Thompson.[6] Samana vuonna Lontoon Barbican Art Galleryssä oli suuri näyttely Carringtonin töistä.[4]

Lähteet muokkaa

  1. Rain taxi, The Glories of Eccentricity A conversation with Mary Ann Caws (Arkistoitu – Internet Archive)
  2. a b A Life of Dora Carrington 1893-1932 Art, love and Bohemian life in Bloomsbury (Arkistoitu – Internet Archive)
  3. The New York Times, Vivien Rainor: Gallery Presents Painters of Bloomsbury
  4. a b c Dora Carrington Davis & Langdale. Viitattu 24.7.2014.
  5. Lytton Strachey Yale University. Arkistoitu 29.7.2014. Viitattu 24.7.2014.
  6. Carrington (1995) Rotten Tomatoes. Viitattu 24.7.2014.

Aiheesta muualla muokkaa