Dmitri Mendelejev
Dmitri Ivanovitš Mendelejev (ven. Дми́трий Ива́нович Менделе́ев, 
kuuntele ääntäminen venäjäksi (ohje), 8. helmikuuta (J: 27. tammikuuta) 1834 Tobolsk – 2. helmikuuta (J: 20. tammikuuta) 1907 Pietari) oli venäläinen kemisti, joka tunnetaan parhaiten jaksollisen järjestelmän luojana. Mendelejev jätti piirtämäänsä jaksolliseen järjestelmään aukkoja uusien alkuaineiden varalta. Hän osasi jopa ennustaa joidenkin alkuaineiden ominaisuuksia järjestelmänsä avulla.[1] Myöhemmin urallaan hän tutki myös Venäjän väestönkehitystä[2].
| Dmitri Mendelejev | |
|---|---|
| Дми́трий Ива́нович Менделе́ев | |
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | Dmitri Ivanovitš Mendelejev |
| Syntynyt | 8. helmikuuta (27. tammikuuta) 1834 Tobolsk, Siperia, Venäjän keisarikunta |
| Kuollut | 2. helmikuuta (20. tammikuuta) 1907 Pietari, Venäjän keisarikunta |
| Kansalaisuus | venäläinen |
| Koulutus ja ura | |
| Tutkinnot | Pietarin yliopisto |
| Väitöstyön ohjaaja | Aleksandr Voskresenski |
| Instituutti |
Pietarin yliopisto Heidelbergin yliopisto |
| Oppilaat | Dmitri Konovalov (käännä suomeksi), Valeri Gemilian,Alexander Baykov (käännä suomeksi), Aleksei Potylitsyn ja Sergei Prokudin-Gorski |
| Tutkimusalue | Kemia |
| Tunnetut työt | jaksollinen järjestelmä |
| Palkinnot | Copley-mitali (1905) |
 Nimikirjoitus |
|
Mendelejeviä aiemmin jaksollisen järjestelmän oli keksinyt myös Julius Lothar Meyer. Mendelejev teki löytönsä kuitenkin riippumatta Meyeristä, mutta jättämiensä aukkojen ansiosta Mendelejevin versio oli täsmällisempi. Hän oli jaksollisesta järjestelmästä niin hyvin selvillä, että pystyi kertomaan siitä puuttuvien, kolmen alkuaineen (skandium, gallium, germanium)[1] ominaisuudet täydellisesti jopa väriä myötenlähde?.
Elämäkerta muokkaa
Mendelejev oli Ivan Pavlovitš Mendelejevin ja Maria Dmitrijevna Mendelejevan (o.s. Korniljeva) neljästoista lapsi. Hän syntyi siperialaisessa Tobolskin kaupungissa. Isänsä kuoleman jälkeen 14-vuotias Mendelejev meni Tobolskin lukioon, jossa hänen isänsä oli ollut rehtorina. Vuonna 1849 Mendelejevin perhe muutti Pietariin. Hän opiskeli Pietarin yliopistossa vuodesta 1850. Hän kärsi tuberkuloosista, ja sairaus pakotti hänet muuttamaan vuonna 1855 Mustanmeren rannalle Krimille.[3] Siellä hänestä tuli paikallisen lukion luonnontieteen pääopettaja. Mendelejev muutti vuonna 1856 takaisin Pietariin.lähde?
Vuosina 1859–1861 Mendelejev työskenteli Pariisissa ja Saksassa Heidelbergissa, jossa hän työskenteli muun muassa Gustav Kirchhoffin kanssa. Vuonna 1861 hän palasi Venäjälle. Hänestä tuli Pietarin yliopiston Kemian ja teknologian instituutin professori. Samana vuonna hän meni naimisiin Feozva Nikititšna Leštševan kanssa, ja heille syntyi kolme lasta. Avioliitto kuitenkin purkautui. Myöhemmin hän nai Anna Ivanovna Popovan, ja heille syntyi neljä lasta, joista yhdestä, Ljubov-tyttärestä, tuli myöhemmin kuuluisan venäläisen runoilijan Aleksandr Blokin vaimo.lähde?
Mendelejev auttoi rakentamaan Venäjän ensimmäisen öljynjalostamon.[4]
Väestötieteilijä muokkaa
Uransa loppupuolella Mendelejev teki Venäjän vuoden 1897 väestötilastojen pohjalta ennusteen Venäjän väestönkehityksestä. Hänen vuonna 1905 julkaisemansa arvion mukaan vuonna 2000 Venäjällä olisi 594 miljoonaa asukasta, kun tosiasiassa asukkaita oli tuolloin 147 miljonaa ja suunta on vähenevä. Pekka Kauppi esittää artikkelissaan Kanava-lehdessä syyt virheelliseen arvioon. Keskeinen syy on, että Mendelejev ei ottanut huomioon, että vaikka kuolleisuus alenee, aikaa myöten myös syntyvyys alenee. Mendelejev ei tuntenut väestötransition teoriaa, joka syntyi vasta 1930-luvulla. Sen mukaan väestönkasvun trendit eivät ole ikuisia.[2]
Mendelejev esitti laskelman myös Venäjään tuolloin kuuluneen Suomen väestönkehityksestä. Suomen väkiluku olisi vuonna 2000 hänen arvionsa mukaan 12 miljoonaa, mutta toisin kuin Venäjällä Suomessa suunta ei ole vähenevä maahanmuuton ansiosta.[2]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Hudson, John: Suurin tiede – kemian historia, s. 197–204. (The History of Chemistry, 1993.). Suomentanut Kimmo Pietiläinen. Art House, 1995. ISBN 951-884-171-3.
- ↑ Dmitri Mendeleev Biography corrosion-doctors.org. Viitattu 6.4.2014. (englanniksi)
- ↑ Prominent Russians: Dmitry Mendeleev russiapedia.rt.com. Viitattu 6.4.2014. (englanniksi)
Kirjallisuutta muokkaa
- Strathern, Paul: Mendelejevin uni. Puuttuvien alkuaineiden etsintä. (Mendeleyev’s Dream: The Quest for the Elements, 2000.) Suomentanut Juha Pietiläinen. Helsinki: Terra Cognita, 2004. ISBN 952-5202-62-3.
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Dmitri Mendelejev Wikimedia Commonsissa
