Djäkn, Jakob Abrahamssonin suku on keskiaikainen rälssisuku, joka luultavasti on tullut Suomeen Baltiasta. Ensimmäinen kirjallinen maininta on Tallinnassa vuonna 1344 mainittu ”Domherr Abraham”, joka on mahdollisesti suvun kantaisä Abraham. Suomessa mainitaan 1300-luvun loppupuolella Abrahamin pojat Jakob ja Mårten.

Suvun vaakuna

Suvun edustajia

muokkaa

Jakob Abrahamsson eli Jeppe Djäkn mainitaan ensimmäistä kertaa vuonna 1377, jolloin hän oli voutina Turun linnassa.[1] Hänet nimitettiin 29. elokuuta 1386 Suomen laamanniksi.[2] Kuningas Albrekt antoi 21. kesäkuuta 1387 hänelle tehtäväksi huolehtia Bo Joninpoika Gripin aikaisemmista lääneistä. Djäkn piti läänit Suomessa ja hallitsi myöhemmin myös Östhammarin linnaa ja lääniä. Hänet mainitaan 17. kesäkuuta 1395 yhtenä kuningattaren miehistä kuningas Albrektin vapautumisenselvennä yhteydessä. Hän asui vuonna 1398 ilmeisesti Lyypekissä, missä hän laati testamenttinsa.

Mårten Abrahamsson mainitaan vuonna 1379 Kemiön pitäjässä Varsinais-Suomessa. Hän oli voutina Satakunnassa vuonna 1391. Hän oli hengissä vielä vuonna 1423, ja hänen mainitaan olleen silloin asemies. Abrahamsson oli naimisissa Ragnhild Olofsdotterin kanssa, joka oli Olof Jönssonin eli Olof Tawastin tytär. Abrahamssonilla oli kolme tytärtä ja kaksi poikaa.

Lähteet

muokkaa
  • Anthony, Eric (1957). Wernstedt Folke. red. Djäkn, Jakob Abrahamssons ätt. Äldre svenska frälsesläkter: ättartavlor. Bd 1. H. 2. Stockholm:lähde tarkemmin?

Viitteet

muokkaa
  1. 84 (Frälsesläkter i Finland intill stora ofreden) runeberg.org. 1909. Viitattu 11.1.2019. (ruotsiksi)
  2. archive.org: Biografinen nimikirja: Elämäkertoja Suomen entisiltä ja nykyajoilta archive.org. Viitattu 31.3.2019.
 
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: sv:Djäkn, Jakob Abrahamssons ätt