Distributiivinen oikeudenmukaisuus
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Distributiivinen eli sosiaalinen oikeudenmukaisuus on moraaliperiaate, jonka tavoitteena on ehkäistä taloudellista eriarvoisuutta eli tulojen ja varallisuuden liian epätasaista jakautumista yksilöiden, ryhmien ja valtioiden välillä. Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden edistäminen on edellytys myös monien ihmisoikeuksien toteutumiselle, joita ovat esimerkiksi oikeus elämään, perheen perustamiseen, työhön ja sosiaaliturvaan sekä taloudellisesti, sosiaalisesti ja sivistyksellisesti ihmisarvoiseen elämään[1].
Sosiaalisen oikeudenmukaisuusperiaatteen toteutuminen edellyttää käytännössä yleensä jonkinasteista tulojen uudelleenjakamista eli niin sanottuja tulonsiirtoja. Esimerkiksi hyvinvointivaltio toteuttaa progressiivisen verotuksen avulla distributiivista ajattelua. Yhteisesti kerätyllä "verokakulla" toteutetaan yleishyödyllisiä palveluja, kuten koulutusta, terveydenhuoltoa, energia- ja liikenneverkkoja, poliisi- ja oikeuslaitosta, armeijaa, sosiaaliturvaa yms. Suomalainen sosiaaliturva on kuitenkin vain osaksi distributiivinen, sillä suurituloisille maksetaan suurin piirtein yhtä paljon sosiaalietuuksia kuin pienituloisille[2].
KritiikkiäMuokkaa
Uusliberalistinen filosofia, jonka tunnetuimmat edustajat ovat Friedrich von Hayek, Robert Nozick ja Milton Friedman, suhtautuu kriittisesti distributiiviseen näkemykseen. Esimerkiksi Heikki Patomäki on luonnehtinut Suomen 1990-luvun alun laman jälkeistä politiikkaa uusliberalistiseksi. Uusliberalismi ei hyväksy progressiivista verotusta eikä julkisesti rahoitettua hyvinvointivaltiota. Uusliberalismi kannattaa yövartijavaltiota eli minimivaltiota, jonka ainoaksi tehtäväksi jää rahalaitos, armeija, poliisi ja oikeuslaitos. Ihmisen omalle vastuulle jää kustantaa terveydenhuollosta aiheutuvat kustannukset sekä koulutus. Uusliberalistinen käsitys ihmisoikeuksista on huomattavasti kapeampi kuin distributiiviseen näkemykseen sisältyvä.kenen mukaan?
Katso myösMuokkaa
LähteetMuokkaa
- ↑ Ihmisoikeudet Ihmisoikeudet.net. Viitattu 4.4.2022.
- ↑ Kai Hirvasnoro: Anna Kontula oikaisi pääministeriä: Sosiaalietuuksia enemmän rikkaille kuin köyhille. Kansan Uutiset 15.9.2017. https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3777659-anna-kontula-oikaisi-paaministeria-sosiaalietuuksia-enemman-rikkaille-kuin-koyhille
KirjallisuuttaMuokkaa
- Patomäki, Heikki: Uusliberalismi Suomessa. Lyhyt historia ja tulevaisuuden vaihtoehdot. WSOY.
Aiheesta muuallaMuokkaa
- Blake, Michael & Smith, Patrick Taylor: International Distributive Justice The Stanford Encyclopedia of Philosophy. The Metaphysics Research Lab. Stanford University. (englanniksi)
- Kangasniemi, Mari: Monoliittisesta trilogiseen tasa-arvoon. Tasa-arvo hoitotyön etiikan tutkimuksessa. Oulun yliopisto.