Dirijja (arab. الدرعية‎, ad-Dir‘iyya) on kaupunki ja keidasalue Saudi-Arabiassa pääkaupunki Riadin luoteispuolella. Se oli myös saudien hallitsijasuvun keskus ennen nykyistä pääkaupunkia. Se tuhoutui egyptiläisten hyökkäyksissä 1800-luvun alkupuolella, mutta myöhemmin sen hsitoriallisia rakennuksia, kuten saudien hallitsijoiden palatseja on jälleenrakennettu, jonka lisäksi viereisen Riadin kaupunkiasutus on alaknut levitä paikalle. Dirijjan historiallinen at-Turaifin kaupunginosa on nykyisin Unescon maailmanperintöluettelon kohde. Kaupungin asukasluku oli vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan 43 269.

Dirijja
Paikallinen palatsi.
Paikallinen palatsi.

Dirijja

Koordinaatit: 24°44′0″N, 46°34′32″E

Valtio  Saudi-Arabia
Provinssi Ar Riyad
Väkiluku (2010) 43 269


















MaantiedeMuokkaa

 
Näkymää at-Turaifilla nykyisin.

Dirijja sijaitsee Saudi-Arabiassa Riadin maakunnassa[1] noin 13 kilometriä maan pääkaupunki Riadista luoteeseen. Alue on keidas, jonka läpi kulkee Wadi Hanifa. Wadi Hanifassa virtaa vettä vain kausittain, mutta ajoittain sillä esiintyy myös äkkitulvia. Keidasalueella on taatelipuutarhoja, jotka tulvimisen takia ovat usein hieman Wadi Hanifan laakson yläpuolella. Niitä msuojaavat myös tulvavallit (jurf).

Keidasalueella on useampia eri historiallisia kyliä. Qulayqil on nykyisin raunioina. Al-Bujayri oli Muhammad ibn Abd al-Wahhabin koti. At-Turaifilla on puoelstaan saudien suvun vanhoja palatseja. At-Turaifin korkeimmalla kohdalla sijaitsee al-Darishan linna.[2]

HistoriaMuokkaa

 
Vanhoja raunioita.

Najdilaisten kronikoitsijoiden mukaan Dirijja asutettiin vuosina 1446–1447. Sen ensimmäinen hallitsija Mani ibn Rabia al-Muraydi oli kotoisin ilmeisesti al-Qatifin alueelta. Eri lähteiden mukaan hän kuului joko Anazan tai Banu Hanifa heimoon. Keitaan alkuperäinen keskus oli ilmeisesti Qulayqil, mutta ajan kanssa keskus siirtyi at-Turaifille.[2]

Vuonna 1726–1727 Dirijjan hallitsijaksi nousi Manista polveutuva saudien suvun Muhammad ibn Saud Al Muqrin. Vuonna 1744 Dirijjaan asettui wahhabismin perustaja Muhammad ibn Abd al-Wahhab. Wahhab ja Saud liittoutuivat keskenään. Wahhabista tuli uskonnollinen johtaja, kun taas Saud oli sotilaallinen ja maallinen hallitsija. Taitavana sotilasjohtajana Saud alkoi laajentaa omaa valtapiiriään. Samalla Dirijjasta alkoi muodostua Najdin keskus. Kasvun myötä toteutettiin myös rakennushankkeita. Ainut Dirijjan kukoistuksensa aikana nähnyt eurooppalainen oli J. L. Reinaud, joka neuvotteli vuonna 1799 saudien hallitsija Abd al-Azizin kanssa Itä-Intian kauppakomppanian puolesta. Hän kuvaili hallitsijan asumusta yksinkertaiseksi, mutta paikallisia hyvin vieraanvaraisiksi.[2]

Saudit ja wahhabilaiset onnistuivat valtaamaan Mekan pyhän kaupungin vuonna 1801 ja vuonna 1802 myös Medinan. Niitä muodollisesti hallinnut Osmanivaltio joutui tuvautumaan Egyptin hallitsija Muhammad Alin apuun. Egyptiläisiä joukkoja Arabian niemimaalle johti Muhammad Alin poika Tusun, mutta egyptiläiset ajautuivat kuluttavaan aavikkosotaan. Vasta Ibrahimin onnistui vallata takaisin Mekka ja Medina vuonna 1813.[3]

Dirijjassa valtaan nousi vuonna 1814 Abdallah bin Saud. Toisin kuin edeltäjänsä, hän ei jatkanut liikkuvaa kulutussotaa egyptiläisiä vastaan, vaan linnoittautui pääkaupunkiinsa. Ibrahimin oli näin mahdollista piirittää Dirijja. Vuonna 1818 alkoi Dirijjan kuusi kuukautta kestänyt piiritys. Lopulta Dirijja antaututui syyskuussa 1818. Dirijja tuhottiin Ibrahimin käskystä järjestelmällisesti.[2] Abdallah bin Saud jäi vangiksi. Hänet vietiin Istanbuliin, jossa hänet teloitettiin julkisesti.[3]

Saudien suku ei sammunut Abdallah bin Saudin kuolemaan[3], vaikka monet suvun jäsenet olivat kuolleet tai kuljetettu vankeina Kairoon. Hengissä säilyneet saudit kaavailivat aluksi Dirijjan jälleenrakentamista. Vuonna 1821 egyptiläinen komentaja Husain Bei määräsi kuitenkin kaikki Dirijjaan uudelleen asettuneet muuttamaan egyptiläisten hallitsemaan Tharmadaan, ja Dirijja tuhottiin vielä toistamiseen. Vielä vuonna 1865 paikalla käynyt brittiupseeri eversti Pelly kuvaili Dirijjaa kokonaan hylätyksi. Saudien keskus on myöhemmin ollut Riadissa, jonka kaupunkiasutus on levittäytynyt kohti Dirijjaa. Paikkaa on kuitenkin pyritty myös suojelemaan historiallisena kohteena. Joitakin vanhoja palatseja on jälleenrakennettu.[2] Dirijjan at-Turaifin alue on ollut Unescon maailmanperintöluettelon kohde vuodesta 2010.[4]

VäestöMuokkaa

Dirijjan asukasluku oli Saudi-Arabian vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan 43 269. Heistä Saudi-Arabian kansalaisia oli 24 126 ja ulkomaalaisia 19 143.[1]

LähteetMuokkaa

  1. a b Number of inhabitants in cities with a population greater than (5000) people (xlsx) General Authority for statistics. Viitattu 1.11.2021. (englanniksi)
  2. a b c d e C. Edmund Bosworth: Historic Cities of the Islamic World, s. 134-136. Koninklijke Brill NV, 2007. ISBN 978 90 04 15388 2. (englanniksi)
  3. a b c Andrei Sergejeff: ”12. Muhammad 'Alin aika (1801-1848)”, Egyptin historia: Kleopatran ajasta arabikevääseen. Gaudeamus, 2019. ISBN 978-952-345-573-3.
  4. At-Turaif District in ad-Dir'iyah World Heritage Centre. Unesco. Viitattu 1.11.2021. (englanniksi)

Aiheesta muuallaMuokkaa