Dimetri (m.kreik. δίμετρος, dimetros, ”kaksimitta”) on runomittojen tyyppi, jossa runojalka toistuu säkeessä yleensä kaksi kertaa. Jambisen, trokeisen ja anapestisen dimetrin tapauksessa säkeessä toistuu kuitenkin kaksi metronia, joissa kummassakin on kaksi jalkaa. Dimetri on peräisin antiikin kreikkalaisesta metriikasta, joka perustui pitkien ja lyhyiden tavujen vuorotteluun runomitan mukaisesti.[1][2][3]

DimetrimittojaMuokkaa

Kreikkalaisen runouden dimetrimittoja ovat muun muassa (  = lyhyt tavu,   = pitkä tavu,   = anceps eli lyhyt tai pitkä tavu):

Jambinen dimetri (jad)

Säe koostuu kahdesta jambimetronista.
  ,   |   ,  

Jambinen katalektinen dimetri (jadc)

Säe koostuu kahdesta jambimetronista, joista jälkimmäinen on katalektinen.
  ,   |   , 

Trokeinen dimetri (trd)

Säe koostuu kahdesta trokeemetronista.
  ,   |   ,  

Trokeinen katalektinen dimetri (trdc)

Säe koostuu kahdesta trokeemetronista, joista jälkimmäinen on katalektinen.
  ,   |   , 

Anapestinen dimetri (and)

Säe koostuu kahdesta anapestimetronista.
   ,    |    ,   

Paroimiakos eli anapestinen katalektinen dimetri (andc)

Säe koostuu kahdesta anapestimetronista, joista jälkimmäinen on katalektinen.
   ,    |    , 

Kreetalainen dimetri (crd)

Säe koostuu kahdesta kreetalaisesta metronista.
    |    

Bakkhinen dimetri (bad)

Säe koostuu kahdesta bakkhisesta metronista.
    |    

LähteetMuokkaa

  1. Liddell, Henry George & Scott, Robert: δίμετρος A Greek-English Lexicon. 1940. Oxford: Clarendon Press / Perseus Digital Library, Tufts University. (englanniksi)
  2. Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: ”Metriikka, metron”, Antiikin käsikirja, s. 341–342. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4.
  3. Kaimio, Maarit & Sironen, Erkki: Kreikkalaisen metriikan alkeet. Klassillisen filologian laitos, Helsingin yliopisto, 1982/2002.