Dietrich Becker (26. helmikuuta 1623 Hampuri12. toukokuuta 1679) oli saksalainen säveltäjä, urkuri ja viulisti. Hän vaikutti aikana, jona Dietrich Buxtehuden vaikutus pohjoissaksalaisessa musiikkielämässä oli vallitseva.[1]

Beckerin ensimmäinen tunnettu työtehtävä oli urkurin asema Rantzaun kreivin palveluksessa Ahrensburgissa. Alun perin hänet nimitettiin urkuriksi, mutta tunnetumpi hän oli viulistina. Juuri viulistina hän soitti Magnus Gabriel De la Gardien (1654–1655) ja herttua Christian Ludwigin (vuodesta 1656, Cellessä) hovikokoonpanoissa. Vuonna 1662 hän sai jälkimmäisestä hovista luvan lähteä kehittämään taitojaan todennäköiseen synnyinkaupunkiinsa Hampuriin. Hän ei kuitenkaan enää palannut Celleen vaan jatkoi uraa Hampurissa. Siellä hänestä tuli kaupungin muusikkojen ja pääkirkkojen kuorojen johtaja.[1]

Becker sävelsi kirkollisten tehtävien ohessa suositun passion Johanneksen mukaan. Teos on sittemmin kadonnut. Säveltäjän soitinmusiikista suurimmassa osassa on mukana viulu. Sooloviuluteoksia häneltä ei kuitenkaan ole säilynyt. Häneltä julkaistiin muun muassa sävellyskokoelma Musicalishe Frülings-Früchte (1668) sekä kaksi kirjaa niin sonaatteja kuin sarjojakin (1674, 1679). Osassa Beckerin sävellyksistä on mukana osuus viola da gamballe.[1]

Lähteet

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa