Der Fuehrer’s Face

Der Fuehrer’s Face (suom. Führerin kasvot) on vuonna 1943 valmistunut lyhyt piirroselokuva, jonka on tuottanut The Walt Disney Company. Elokuvan työnimenä oli Donald Duck in Nutzi Land. Kyseessä on toisen maailmansodan aikainen sotapropagandaelokuva, joka pilkkaa natsi-Saksaa. Lyhytelokuvan pääosassa on Aku Ankka. Der Fuehrer’s Face voitti vuonna 1943 parhaan lyhytanimaation Oscar-palkinnon.

Führerin kasvot
Der Fuehrer’s Face
Elokuvan juliste.
Elokuvan juliste.
Ohjaaja Jack Kinney
Käsikirjoittaja Dick Huemer
Joe Grant
Tuottaja Walt Disney
Säveltäjä Oliver Wallace
Lavastaja Don DaGradi
Andy Engman
Pääosat Clarence Nash
Billy Bletcher
Pinto Colvig
Charles Judels
Valmistustiedot
Valmistusmaa  Yhdysvallat
Tuotantoyhtiö The Walt Disney Company
Levittäjä RKO Pictures
Ensi-ilta Yhdysvallat 1. tammikuuta 1943
Kesto 8 min
Alkuperäiskieli englanti, saksa
Edeltäjä Sky Trooper
Seuraaja Fall Out Fall In
Aiheesta muualla
IMDb

Oliver Wallace sävelsi elokuvan tunnuslaulun ”Der Fuehrer’s Face”, joka parodioi saksalaista sotilasmarssimusiikkia. Huumorimusiikistaan tunnettu Spike Jones orkestereineen julkaisi myös levytyksen samasta kappaleesta.

The Walt Disney Company ei esittänyt elokuvaa enää toisen maailmansodan jälkeen. Der Fuehrer’s Face palasi luvallisesti julkisuuteen vasta vuonna 2004 DVD-kokoelmassa Walt Disney Treasures: Walt Disney on the Front Lines. Elokuva sisältyy myös kokoelmaan Walt Disney Treasures: The Chronological Donald, Volume Two, joka julkaistiin Yhdysvalloissa vuonna 2005; kokoelma julkaistiin myös Euroopassa vuonna 2007, mutta Der Fuehrer’s Face ja kaksi muuta piirroselokuvaa jätettiin siitä pois.

Varoitus: Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.

Alussa univormupukuinen orkesteri marssii ympäri pientä kylää laulaen elokuvaan sävellettyä laulua (säv. Oliver Wallace). Puut ja tuulimyllyt muistuttavat hakaristiä. Orkesteriin kuuluvat myös keisari Hirohito ja Benito Mussolini. Kulkue herättää Aku Ankan ja vie hänet työhön ammus- ja pommitehtaaseen.

Tehtaassa Aku joutuu ruuvaamaan liukuhihnalla kulkevien pommien ja ohjusten kärjet kiinni. Työnsä ohessa hänen on tervehdittävä liukuhihnalla kiitäviä Adolf Hitlerin kuvia natsitervehdyksellä ja huutamalla ”Heil Hitler!” joka kuvalle erikseen. Aku joutuu raatamaan pitkään vailla lepoa, mutta hän saa pitää pienen loman kauniissa luontomaisemassa: hänen taakseen lasketaan maisemakuva, ja äänitorvi selittää hänelle, kuinka hauskaa hänellä on. Kohtauksessa pilkataan natseja: kuvakangas on rikkinäinen, eikä Aku koskaan pääse tämän lähemmäs Alppeja.

Lopulta Aku menettää järkensä. Surreaalisessa mielipuolisuusjaksossa hän näkee tähtiä ja pelottavia pommeja ja kuulee korvissaan koko ajan Heil Hitler -huutoja. Lopulta hän herää omasta sängystään Yhdysvalloissa ja melkein tekee natsitervehdyksen seinällä näkyvälle natsitervehdysasennossa olevalle varjolle, mutta tajuaa kaiken olleen pahaa unta. Hänellä on Yhdysvaltain lipun värinen yöpuku, ja elokuvan lopuksi hän sanoo olevansa kiitollinen ollessaan Yhdysvaltojen kansalainen. Lopuksi Adolf Hitleriä heitetään tomaatilla kasvoihin.

Juonipaljastukset päättyvät tähän.