Demjanskin motti
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Demjanskin motti oli Saksan ja Neuvostoliiton joukkojen välinen taistelu toisessa maailmansodassa. Keskustan armeijaryhmän rintaman eteläosassa neuvostojoukot onnistuivat motittamaan 100 000 akselivaltojen sotilasta Demjanskin.
Demjanskin motti | |||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|
Osa itärintamaa toisessa maailmansodassa | |||||||
Saksalaisia joukkoja Demjanskin lähistöllä, 21. maaliskuuta 1942.
| |||||||
| |||||||
Osapuolet | |||||||
Komentajat | |||||||
Walter von Brockdorff-Ahlefeldt |
|||||||
Vahvuudet | |||||||
100 000 sotilasta |
400 000 sotilasta | ||||||
Tappiot | |||||||
48 000 kaatunutta |
200 000 kaatunutta | ||||||
Motti
muokkaaSaarroksiin joutuivat muun muassa Saksan 12., 30., 32., 123. ja 290. jalkaväkidivisioonat sekä SS-divisioona Totenkopfin, Reichsarbeitsdienstin (RAD:n), Ordnungspolizein ja Organisation Todtin joukkoja sekä avustavia lisäjoukkoja. Puna-armeija loi pienemmän motin myös Holmiin noin 100 kilometrin päähän lounaaseen Demjanskista.
Taistelu
muokkaaDemjanskin motti kesti 13 päivää 8.–21. helmikuuta ja Holmin motti 108 päivää 23. tammikuuta – 5. toukokuuta 1942. Demjanskin ja Holmin mottien onnistui sitoa venäläiset hyökkäysjoukot ja siten eteneminen saatiin pysähtymään tällä rintamaosuudella. Saksalaiset onnistuivat lopulta pääsemään motista 21. huhtikuuta 1942 ja torjumaan puna-armeijan hyökkäykset. Mottia huollettiin ilmateitse huhtikuuhun asti, kunnes yhteys päärintamaan saatiin palautettua.
Taistelun seuraukset
muokkaaDemjanskin ilmasilta vaikutti myönteisenä esimerkkinä siihen, että Saksan sodanjohto uskoi myöhemmin Stalingradin motin huollon onnistuvan myös lentokoneilla. Puna-armeijan hyökättyä Adolf Hitler kielsi kenraaleita ehdottomasti perääntymästä parempiin puolustusasemiin ja vaati, että valloitetuista alueista ei saanut luopua. Myöhemmin Hitler katsoi, että hänen valitsemansa strategia pelasti keskustan armeijaryhmän tuholta talvella 1941 ja se vahvisti hänen uskoaan omiin sotilasstrategikon kykyihinsä. Talvella 1941 koetut tappiot lisäsivät Hitlerin armeijan kenraaleita kohtaan tuntemaa epäluuloa, samoin kuin Hitlerin esikuntansa vastustuksesta huolimatta vaatiman siilipuolustustaktiikan onnistuminen muun muassa Demjanskin motissa.