Davide Rebellin
Davide Rebellin (9. elokuuta 1971 San Bonifacio, Italia – 30. marraskuuta 2022[1]) oli italialainen maantiepyöräilijä, joka kilpaili ammattilaisena vuosina 1992–2022. Rebellin menestyi etenkin yhden päivän klassikkokilpailuissa. Hän voitti La Flèche Wallonne -kilpailun kolmesti vuosina 2004, 2007 ja 2009. Lisäksi hän voitti Liège–Bastogne–Liègen ja Amstel Gold Racen vuonna 2004. Etappiajoista hän voitti Tirreno–Adriaticon vuonna 2001 ja Pariisi–Nizza-ajon vuonna 2008. Italian ympäriajossa hän onnistui saamaan yhden etappivoiton vuonna 1996.[2]
Davide Rebellin | |
---|---|
Davide Rebellin Saksan ympäriajossa 2005 |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 9. elokuuta 1971 |
Kuollut | 30. marraskuuta 2022 (51 vuotta) |
Kansalaisuus | Italia |
Pyöräilijä | |
Lempinimi | Tintti |
Pituus | 171 cm |
Paino | 63 kg |
Joukkue | Sovac |
Laji | maantie |
Rooli | ajaja |
Ajajatyyppi | klassikkojen erikoismies |
Ura | |
Ammattilaisjoukkue(et) | |
1992–1994 1995 1996 1997 1998–1999 2001–2001 2002–2008 2009 2011 2012 2013–2014 2015–2016 2017 2018– |
MG Bianchi Maglificio MG-Technogym Polti Française des Jeux Polti Liquigas-Pata Gerolsteiner Diquigiovanni - Androni Giocattoli Miche-Guerciotti Meridiana-Kamen CCC Polsat Polkowice CCC-Sprandi-Polkowice Kuwait-Cartucho.es Sovac |
Suurimmat voitot | |
Liège–Bastogne–Liège 2004 |
|
Tiedot päivitetty: 23. tammikuuta 2019 |
|
Aiheesta muualla | |
www.daviderebellin.it | |
Rebellin kuoli marraskuussa 2022 jäätyään pyörälenkillä kuorma-auton alle.[3]
Kilpaura
muokkaaJo vuonna 1997 Rebellin oli voittanut maailmancupin syyskilpailut Züri-Metzgeten ja Clásica de San Sebastiánin, ja vuonna 2001 hän oli ykkönen alkukauden etappikilpailussa Tirreno–Adriatico sekä 2003 Rund um den Henninger Turm -klassikossa.
Rebellin muistetaan parhaiten erittäin hyvin sujuneesta vuodesta 2004, jolloin hän Gerolsteiner-tallin joukkueessa voitti kaikkiaan seitsemän kilpailua, mukaan lukien Amstel Gold Race, La Flèche Wallonne ja Liège–Bastogne–Liège -kilpailut. Hän sijoittui myös toiseksi useissa merkittävissä kilpailuissa, kuten Pariisi-Nizza ja Clásica de San Sebastián. Hän ei kuitenkaan kyennyt voittamaan UCI:n maantiepyöräilyn maailmancupia.
Rebellin osallistui Gerolsteiner-tallin joukkueessa vuoden 2005 Ranskan ympäriajoon. Kaudella hän menestyi kohtuullisesti, ollen muun muassa toinen Vuelta al País Vasco -etappikilpailussa ja kolmas La Flèche Wallonessa, mutta ei kuitenkaan voittanut yhtään yksittäistä kilpailua. UCI ProTour -sarjassa hän sijoittui lopputuloksissa kolmanneksi. Vuoden 2006 paras saavutus oli kolmostila Züri-Metzgete-kilpailussa.
Kauden 2007 avauskilpailussa Pariisi–Nizza-ajossa Rebellin sijoittui toiseksi. Amstel Gold Racen kakkossijan jälkeen hän uusi kolmen vuoden takaisen voittonsa La Flèche Wallone -klassikossa. Vuonna 2008 hän voitti Pariisi–Nizzan kolmen sekunnin erolla Rinaldo Nocentiniin. Pekingin olympialaisissa hän saavutti alun perin Samuel Sánchezin jälkeen hopeaa maantieajossa. Huhtikuussa 2009 Italian olympiakomitea kertoi kuitenkin Rebellinin jääneen Pekingissä kiinni Cera-hormonin käytöstä.[4] Marraskuussa olympiakomitea ilmoitti, että Rebellin menettää olympiahopeansa. Uusituissa tuloksissa Fabian Cancellara nousi hopealle ja Aleksandr Kolobnev pronssille.[5]
Kilpailukiellosta vapauduttuaan Rebellin teki toukokuussa 2011 sopimuksen UCI Continental -tason Miche-Guerciotti-tallin kanssa[6]. Hän edusti Meridiana Kamen Teamia 2012, CCC Polsat Polkowice / CCC Sprandi Polkowicea 2013−2016, Kuwait - Cartucho.es -joukkuetta 2017 sekä Sovac-tallia vuodesta 2018 lähtien.
Saavutuksia
muokkaa- Maantieajon MM-kilpailu: 1996 kahdeksas, 1997 15., 2007 kuudes, 2008 neljäs
- UCI ProTour: 2005 kolmas
- Maailmancup: 1996 yhdeksäs, 2000 kuudes, 2001 viides, 2002 viides, 2003 neljäs, 2004 toinen
- La Flèche Wallonne: 1995 kuudes, 2000 neljäs, 2004 voitto, 2005 kolmas, 2007 voitto, 2008 kuudes, 2009 voitto
- Amstel Gold Race: 1994 viides, 2003 neljäs, 2004 voitto, 2005 neljäs, 2006 kuudes, 2007 toinen, 2008 neljäs
- Liège–Bastogne–Liège: 1996 kuudes, 2000 kolmas, 2001 toinen, 2004 voitto, 2007 viides, 2008 toinen, 2009 kolmas
- Milano–San Remo: 1995 neljäs, 2008 neljäs
- Lombardian ympäriajo: 1996 viides, 1997 kahdeksas, 2000 kuudes, 2002 toinen, 2005 viides, 2006 viides, 2007 viides
- Züri-Metzgete: 1997 voitto, 2000 neljäs, 2003 viides, 2004 kuudes, 2006 kolmas
- Clásica de San Sebastián: 1997 voitto, 2001 kolmas, 2004 kolmas, 2008 kolmas
- HEW Cyclassics/Vattenfall Cyclassics: 2002 kolmas, 2003 toinen, 2004 kuudes, 2005 viides, 2007 kuudes
- GP Ouest France Plouay: 2005 kolmas
- Rund um den Henninger Turm: 2001 toinen, 2003 voitto, 2008 toinen
- Giro dell'Emilia: 2006 voitto, 2007 toinen, 2008 toinen, 2014 voitto
- Giro del Lazio: 2002 toinen
- Milano–Torino: 2003 toinen
- Leeds International Classic: 1996 kuudes
- Hofbrau Cup: 1993 voitto
- Trophee des Grimpeurs: 1997 voitto
- Tre Valli Varesine: 1998 voitto, 2011 voitto
- Giro del Friuli: 1999 voitto
- Giro del Veneto: 1998 voitto, 1999 voitto
- Tour du Haut Var: 1999 voitto, 2008 voitto
- Giro di Romagna: 2001 voitto
- Gran Premio Industria e Artigianato di Larciano: 2001 voitto
- Trofeo Melinda: 2004 voitto, 2011 voitto
- GP Industria & Commercio di Prato: 2001 voitto, 2003 voitto
- LUK-Cup Bühl: 2002 voitto
- GP Citta di Chiasso: 2001 voitto
- GP Citta di Camaiore: 2002 voitto
- Memorial Fausto Coppi: 2001 voitto
- Grand Prix del Veneto: 2000 voitto
- Coppa Agostoni: 2015 voitto
- Italian ympäriajo:
- 1994 kokonaiskilpailussa 20.
- 1996 kokonaiskilpailussa kuudes, etapin 7 voitto
- Espanjan ympäriajo:
- 1996 kokonaiskilpailussa seitsemäs
- Tirreno–Adriatico:
- 1993 kokonaiskilpailussa viides
- 1995 kokonaiskilpailussa neljäs
- 1999 kokonaiskilpailussa toinen
- 2001 kokonaiskilpailun ja etapin 4 voitto
- Pariisi–Nizza-ajo:
- Baskimaan ympäriajo:
- 1995 kokonaiskilpailussa viides
- 1999 kokonaiskilpailussa kolmas
- 2000 kokonaiskilpailussa viides
- 2001 etappien 1 ja 3 voitto
- 2005 kokonaiskilpailussa toinen
- 2007 kokonaiskilpailussa kuudes
- Sveitsin ympäriajo:
- 1998 etapin 2 voitto
- Tour de Romandie:
- 1994 kokonaiskilpailussa kuudes
- 1995 kokonaiskilpailussa neljäs
- 1996 kokonaiskilpailussa kolmas
- 1998 kokonaiskilpailussa kuudes
- Criterium International:
- 1998 kokonaiskilpailussa toinen
- 1999 etapin 2 voitto
- Giro del Trentino:
- 1995 etapin 1 voitto
- Välimeren ajo:
- 1999 kokonaiskilpailun ja etapin 1 voitto
- 2001 kokonaiskilpailun voitto
- Brixia Tour:
- 2001 etapin 2 voitto
- 2005 etapin 1 voitto
- 2006 kokonaiskilpailun ja etapin 1 voitto
- 2007 kokonaiskilpailun ja etapin 1 voitto
- Tour de la Région Wallonne:
- 1998 etapin 1 voitto
- Sachsen-Tour International:
- 2004 etappien 3 ja 4A voitto
- Vuelta a Andalucia
- 2009 etappien 3 ja 4 voitto
- Slovakian ympäriajo
- 2012 etapin 2 voitto
- Tour du Gévaudan
- 2012 kokonaiskilpailun ja etapin 2 voitto
- Szlakiem Grodow Piastowskich
- 2013 etappien 1 ja 4 voitto
- Sibiu Cycling Tour
- 2013 kokonaiskilpailun ja etapin 1 voitto
- Turkin ympäriajo
- 2015 etapin 3 voitto
- International Tour de Banyuwangi Ijen
- 2017 kokonaiskilpailun ja etapin 1 voitto
- Tour of Iran (Azerbaidžan)
- 2017 etapin 5 voitto
- Tour International de la Wilaya d'Oran
- 2018 etapin 3 voitto
Lähteet
muokkaa- Davide Rebellin trap-friis.dk-tietokannassa (englanniksi)
- Davide Rebellin cyclingarchives.com-tietokannassa (englanniksi)
- Davide Rebellin procyclingstats.com-tietokannassa (englanniksi)
Viitteet
muokkaa- ↑ Davide Rebellin, 51, killed in collision with truck cyclingnews.com. Viitattu 30.11.2022.
- ↑ At 51 years old, Davide Rebellin’s racing career is finally over cyclingtips.com. 17.10.2022. Viitattu 27.10.2022. (englanniksi)
- ↑ Koch, Yvonne: Huippupyöräilijä kuoli maantiellä – karu kuva täysin tuhoutuneesta menopelistä Ilta-Sanomat. 5.12.2022. Viitattu 18.6.2023.
- ↑ Rebellinin doping-käry varmistui Yle. 29.4.2009. Arkistoitu 2.5.2009. Viitattu 29.4.2009.
- ↑ Stoakes, Shane: McQuaid: Kolobnev to get Beijing bronze medal CyclingNews.com. 18.11.2009. Viitattu 18.11.2009. (englanniksi)
- ↑ Rebellin to ride for Miche - Guerciotti CyclingNews.com. 4.5.2011. Viitattu 4.5.2011. (englanniksi)