Dapagliflotsiini
| |
| |
Dapagliflotsiini
| |
| Systemaattinen (IUPAC) nimi | |
| (2S,3R,4R,5S,6R)-2-[4-kloori-3-[(4-etoksifenyyli)metyyli]fenyyli]-6-(hydroksimetyyli)oksaani-3,4,5-trioli | |
| Tunnisteet | |
| CAS-numero | |
| ATC-koodi | A10 |
| PubChem CID | |
| DrugBank | |
| Kemialliset tiedot | |
| Kaava | C21H25ClO6 |
| Moolimassa | 408,86 |
| SMILES | Etsi tietokannasta: , |
| Farmakokineettiset tiedot | |
| Hyötyosuus | 78 %[1] |
| Proteiinisitoutuminen | 91 %[1] |
| Metabolia | hepaattinen |
| Puoliintumisaika | 13 tuntia[1] |
| Ekskreetio | virtsan ja ulosteiden mukana |
| Terapeuttiset näkökohdat | |
| Raskauskategoria |
? |
| Reseptiluokitus |
|
| Antotapa | oraalinen |
Dapagliflotsiini (C21H25ClO6) on glykosidijohdannaisiin kuuluva orgaaninen yhdiste, joka kuuluu lääkeaineryhmään nimeltään SGLT2-estäjät. Dapagliflotsiini kuuluu WHO:n keskeisimpien lääkeaineiden luetteloon[2].
Ominaisuudet ja käyttö muokkaa
Dapagliflotsiinin vaikutukset perustuvat siihen, että se estää natriumin- ja glukoosinkuljettajaproteiini 2:n toimintaa. Tämän seurauksena glukoosin ja natriumin takaisinimeytyminen munuaisissa estyy ja veren liiallisen glukoosin sekä natriumin eritys virtsaan kasvaa. Tämä saa aikaan toivotun veren glukoosipitoisuuden pienenemisen potilailla, joilla on diabetes. Dapagliflotsiinilla on myös havaittu, glukoosista riippumattomia, suotuisia vaikutuksia sydämen vajaatoimintaan ja krooniseen munuaistautiin sekä diabeetikoilla että ei-diabeetikoilla. Lääkeainetta käytetäänkin nykyään aikuistyypin diabeteksen sekä sydämen vajaatoiminnan (HFrEF) ja kroonisen munuaistaudin hoitoon[3]. Dapagliflotsiini annostellaan tablettina.[1][4][5][6][7][8]
Haittavaikutukset muokkaa
Dapagliflotsiini on yleisesti ottaen hyvin siedetty, mutta kuten kaikki lääkkeet, se voi aiheuttaa haittavaikutuksia. Yleisiä haittavaikuksia ovat mm. sukupuolielinten sieni-infektiot, virtsatietulehdukset ja tihentynyt virtsaamistarve. Diabeetikoilla, dapagliflotsiini voi aiheuttaa yhdessä muiden diabeteslääkkeiden kanssa käytettynä verensokeritason laskemista liian alhaiseksi eli hypoglykemiaa. Hyvin harvinaisena voi ilmetä Fournierin kuoliota. [1][7][8]
Valmistus muokkaa
Dapagliflotsiinin synteesin lähtöaine on 2-kloori-5-bromibentsoehappo, joka reagoi ensimmäisessä vaiheessa fenetolin kanssa. Seuraava vaihe on reaktio suojatun glukonolaktonin kanssa, suojauksen poisto, metylointi ja metoksiryhmän eliminaatio.[9][10]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d e Sohita Dhillon: Dapagliflozin: A Review in Type 2 Diabetes. Drugs, 2019, 79. vsk, s. 1135–1146. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 5.6.2022. (englanniksi)
- ↑ WHO Model List of Essential Medicines 2021. WHO. Viitattu 5.6.2022. (englanniksi)
- ↑ FIMEA Finnish Medicine Authority: FIMEA Lääkehaku fimea.fi. Viitattu 26.7.2022.
- ↑ Kurt Ritter: Antidiabetic Drugs (A10), Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2018.
- ↑ Karly P. Garnock-Jones: Saxagliptin/Dapagliflozin: A Review in Type 2 Diabetes Mellitus. Drugs, 2017, 77. vsk, s. 319–330. (englanniksi)
- ↑ Juhani Airaksinen: SGLT2:n estäjät - enemmän kuin diabeteslääke. Duodecim, 2021, 137. vsk, nro 2, s. 181-186. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 4.6.2022.
- ↑ a b Juha Saltevo: Dapagliflotsiini diabeteksen hoidossa Käypä hoito -suositus. 14.5.2013. Viitattu 5.6.2022.
- ↑ a b Eeva Sofia Leinonen: Dapagliflotsiini Sic!. 17.12.2012. Fimea. Arkistoitu 27.6.2022. Viitattu 5.6.2022.
- ↑ David P. Rotella, János Fischer: Successful Drug Discovery, s. 98. John Wiley & Sons, 2015. ISBN 978-3-527-33685-2. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 5.6.2022). (englanniksi)
- ↑ Stefan Balkanski: Dapagliflozin – structure, synthesis, and new indications. Pharmacia, 2021, 68. vsk, nro 3, s. 591–596. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 5.6.2022. (englanniksi)