Wikipedia

Daniel Mäkiaho

suomalainen jääkiekkoilija

Daniel Mäkiaho (s. 4. toukokuuta 2001 Kauniainen) on suomalainen jääkiekkoilija, joka edustaa SM-liigajoukkue Mikkelin Jukureita. Hän on pelipaikaltaan oikea laitahyökkääjä.[2]

Daniel Mäkiaho
Henkilötiedot
Syntynyt4. toukokuuta 2001 (ikä 22)
Kauniainen, Suomi
Kansalaisuus  Suomi
Jääkiekkoilija
Pelipaikka oikea laitahyökkääjä
Maila vasen
Pituus 187[1] cm
Paino 90[1] kg
Seura
Seura Jukurit
Sarja SM-liiga
Pelinumero 77
Pelaajaura
Pääsarjaura 2020–
Aik. seurat HPK (SML)

Ura muokkaa

Mäkiaho on Grankulla IFK:n kasvatti. Hän siirtyi C-juniori-ikäisenä Espoo Bluesiin, josta Mäkiaho siirtyi kaudeksi 2016–2017 Helsingin IFK:n C-nuoriin. Hän jakoi C-nuorten SM-karsinnoissa tehoilla 18+16=34 joukkueen sisäisen pistepörssin voiton Leo Ringin kanssa.[3] Mäkiaho voitti kauden päätteeksi C-nuorten Suomenmestaruuden. Kaudeksi 2017–2018 hän palasi Bluesiin ja siirtyi seuran B-nuoriin. Kaudella 2018–2019 Mäkiaho jakoi tehoilla 28+32=60 koko B-nuorten SM-sarjan pistepörssin toisen sijan Kärppien Petteri Puhakan kanssa edellään vain joukkuetoveri Alexander Forslund.[4] Hänet palkittiin kauden päätteeksi sarjan parhaana pelaajana Esa Tikkanen -palkinnolla ja valittiin ensimmäiseen tähdistökentälliseen.[2] Kaudeksi 2019–2020 Bluesin juniorit siirtyivät Kiekko-Espoo-nimen alle. Mäkiaho oli tehoilla 14+30=44 seuran A-nuorten kolmanneksi paras pistemies. Hän voitti myös joukkueen sisäisen tehotilaston lukemalla +11.[5]

Maaliskuussa 2020 Mäkiaho teki kolmivuotisen SM-liigasopimuksen Hämeenlinnan Pallokerhon kanssa.[6] Hän sai tililleen ensimmäisen liigaottelunsa kauden 2020–2021 toisella kierroksella 7. lokakuuta 2020 vieraissa Porin Ässiä vastaan. Hänet merkittiin HPK:n 13. hyökkääjäksi,[7] mutta Mäkiaho jäi ottelussa kuitenkin ilman peliaikaa.[8] Ensimmäiset jääaikansa hän sai seuraavassa ottelussa 9. lokakuuta 2020 Rauman Lukkoa vastaan. Mäkiaho merkittiin jälleen HPK:n 13. hyökkääjäksi.[9] Hän sai jääaikaa 2.19 minuuttia ja Mäkiaho keräsi teholukeman +1.[10] Hän kärsi alkukaudella loukkaantumisista[11] ja pelasi kauden aikana SM-liigassa kaikkiaan kahdeksan runkosarjaottelua ilman tehopisteitä. Maaliskuussa HPK nimesi Mäkiahon ns. nuorten pelaajien listalle, joka oikeutti hänet siirtymään loppukauden vapaasti seuran ja Forssan Palloseuran Mestis-joukkueen välillä.[12] Mäkiaho siirtyi pian tämän jälkeen lainalle FPS:ään, jossa hän pelasi loppukaudella viisi runkosarjaottelua tehden yhden maalin.[2]

Kauden 2021–2022 Mäkiaho pelasi suurimmaksi osaksi yli-ikäisenä HPK:n U20-joukkueessa, jonka kolmanneksi paras pistemies hän oli tehoilla 9+18=27. Mäkiaho jakoi myös joukkueen sisäisen tehotilaston voiton Jimi Rönkkösen ja Mikael Tapion kanssa lukemalla +6.[13] Hän pelasi kauden aikana SM-liigassa kaksi runkosarjaottelua ilman tehopisteitä. Mäkiaho pelasi myös kaksi ottelua lainalla FPS:n Mestis-joukkueessa.[2]

Toukokuussa 2022 Mäkiahon sopimus HPK:n kanssa purettiin yhteisymmärryksessä.[14] Muutamaa päivää myöhemmin hänen vahvistettiin tehneen 1+1-vuotisen sopimuksen Mikkelin Jukureiden kanssa.[15] Mäkiaho teki ensimmäisen miesten pääsarjamaalinsa Mestarien liigan toisella kierroksella 4. syyskuuta 2022 tanskalaista Aalborg Piratesia vastaan. Hänen osumansa jäi Jukureiden 5–3-voittoon päättyneen ottelun voittomaaliksi.[16] SM-liigauransa avausmaalin Mäkiaho teki runkosarjan avauskierroksella 14. syyskuuta 2022 KooKoota vastaan.[17] Kaikkiaan hän pelasi varsinaisen tulokaskautensa aikana 38 runkosarjaottelua tehopistein 6+7=13. CHL:ssä Mäkiaho pelasi seitsemän ottelua tehopistein 2+1=3.[2] Tammikuussa 2023 hän teki Jukureiden kanssa vuoden mittaisen jatkosopimuksen.[18]

Kaudella 2023–2024 Mäkiaho teki liigauransa ensimmäisen kypärätempun 29. marraskuuta 2023 Helsingin IFK:ta vastaan, kun Jukurit voitti ottelun lukemin 5–3. Hänen kolmas osumansa syntyi ylivoimalla. Mäkiaho sai ottelussa myös syöttöpisteen Niko Huuhtasen tekemään ylivoimamaaliin. Tuomas Anttonen valitsi hänet ottelun Alumnien tähtien ykköstähdeksi.[19]

Pelityyli muokkaa

Mäkiaho on maininnut vahvuuksikseen hyökkäyspään pelaamisen, peliälyn sekä syöttö- ja maalintekotaidon. Kehitettäviksi ominaisuuksiksi hän on maininnut kamppailutaidon ja -kovuuden ja oman pään puolustamisen.[20]

Muuta muokkaa

Mäkiahon isä Toni pelasi omalla urallaan hyökkääjänä pudotuspelit mukaan lukien yli 700 SM-liigaottelua. Hän loi pääsarjauraa myös Ruotsissa, Sveitsissä, Venäjällä ja Slovakiassa. Toni kuului myös Suomen vuoden 1998 MM-hopeaa voittaneeseen joukkueeseen. Hän on myöhemmin valmentanut Danielia Bluesissa B-junioriksi asti.[21] Danielin äidinisä on jääkiekkovaikuttaja Frank Moberg, joka on aateloitu Suomen Jääkiekkoleijonaksi numerolla 125.[22]

Daniel Mäkiaho harrasti lapsena myös jalkapalloa.[20]

Tilastot muokkaa

    Runkosarja   Pudotuspelit
Kausi Joukkue Liiga O M S Pist. RM O M S Pist. RM
2019–2020 Kiekko-Espoo A-SM 52 14 30 44 14 – – – – –
2020–2021 HPK U20-SM 4 1 4 5 0 – – – – –
HPK SM-liiga 8 0 0 0 2 – – – – –
FPS Mestis 5 1 0 1 0 – – – – –
2021–2022 HPK U20-SM 26 9 18 27 12 – – – – –
HPK SM-liiga 2 0 0 0 2 – – – – –
FPS Mestis 2 1 1 2 0 – – – – –
2022–2023 Jukurit SM-liiga 38 6 7 13 2 – – – – –
SM-liiga Jukurit SM-liiga 44 7 10 17 6 3 0 0 0 0
4 kautta yhteensä SM-liiga 92 13 17 30 12 3 0 0 0 0
2 kautta yhteensä Mestis 7 2 1 3 0 – – – – –

Lähteet muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. ↑ a b Tilastot - Daniel Mäkiaho liiga.fi. Jääkiekon SM-liiga Oy. Viitattu 23.4.2023.
  2. ↑ a b c d e Daniel Mäkiaho Elite Prospects. Everysport Media Group AB. (englanniksi)
  3. ↑ Elite Prospects - HIFK U16 eliteprospects.com. Everysport Media Group. Viitattu 7.10.2020. (englanniksi)
  4. ↑ Elite Prospects - U18 SM-sarja Stats 2018-2019 eliteprospects.com. Everysport Media Group AB. Viitattu 7.10.2020. (englanniksi)
  5. ↑ Elite Prospects - Kiekko-Espoo U20 eliteprospects.com. Everysport Media Group AB. Viitattu 7.10.2020. (englanniksi)
  6. ↑ HPK julkaisi viisikollisen uusia pelaajia – Ville Koistinen palaa Liigaan Jatkoaika.com. 23.3.2020. Jatkoaika r.y. Viitattu 7.10.2020.
  7. ↑ Ässät - HPK, 7.10.2020 liiga.fi. 7.10.2020. Jääkiekon SM-liiga Oy. Viitattu 7.10.2020.
  8. ↑ Ässät - HPK, 7.10.2020 liiga.fi. 7.10.2020. Jääkiekon SM-liiga Oy. Viitattu 7.10.2020.
  9. ↑ HPK - Lukko, 9.10.2020 liiga.fi. 7.10.2020. Jääkiekon SM-liiga Oy. Viitattu 10.10.2020.
  10. ↑ HPK - Lukko, 9.10.2020 liiga.fi. 9.10.2020. Jääkiekon SM-liiga Oy. Viitattu 10.10.2020.
  11. ↑ HPK:lla loukkaantumishuolia – Jere Innala sivussa viikon, Ossi Ikosen vamma vaatii kuukauden huilin Jatkoaika.com. 16.11.2020. Jatkoaika r.y. Viitattu 29.4.2021.
  12. ↑ Jere Jokinen loppukauden FPS:ssa forssanpalloseura.fi. 1.3.2021. Forssan Palloseura Ry. Viitattu 2.3.2021.
  13. ↑ Elite Prospects - HPK U20 eliteprospects.com. Everysport Media Group AB. Viitattu 26.4.2022. (englanniksi)
  14. ↑ Steve Moses HPK:n hyökkäykseen − norjalaisnuorukaiselle ja omalle juniorille myös sopimukset Jatkoaika.com. 16.5.2022. Jatkoaika r.y. Viitattu 17.5.2022.
  15. ↑ HPK:sta lähtenyt Daniel Mäkiaho Jukurien hyökkäykseen Jatkoaika.com. 19.5.2022. Jatkoaika r.y. Viitattu 19.5.2022.
  16. ↑ Matches championshockeyleague.com. 4.9.2022. Champions Hockey League (CHL) AG. Viitattu 4.9.2022. (englanniksi)
  17. ↑ Jukurit - KooKoo, 14.9.2022 liiga.fi. 14.9.2022. Jääkiekon SM-liiga Oy. Viitattu 14.9.2022.
  18. ↑ Nikulin, Antti: Daniel Mäkiaho ja Hannes Häkkilä jatkavat Jukureissa myös ensi kaudella Jatkoaika.com. 24.1.2023. Jatkoaika r.y. Viitattu 24.1.2023.
  19. ↑ Jukurit - HIFK, 29.11.2023 liiga.fi. 29.11.2023. Jääkiekon SM-liiga Oy. Viitattu 30.11.2023.
  20. ↑ a b Savolainen, Samuel: Daniel Mäkiaho siirtyi isänsä Tonin jalanjäljissä HPK-paitaan – "Pidemmällä tähtäimellä tavoitteeni on NHL" hameensanomat.fi. 24.3.2020. Hämeen Sanomat Oy. Viitattu 7.10.2020.
  21. ↑ Toni Mäkiaho Elite Prospects. Everysport Media Group AB. (englanniksi)
  22. ↑ Elite Prospects - Frank Moberg Team Staff Profile eliteprospects.com. Everysport Media Group. Viitattu 7.10.2020. (englanniksi)
Jukurit – SM-liiga

6 Nordsäter | 7 Engebråten | 8 Soini | 10 Butkovskiy | 11 Leppänen | 15 Arkko | 15 Ka. Helenius | 17 Mäkinen | 18 Sandvik | 19 Häkkilä | 20 Puistola | 23 Nässén (A) | 25 Jormakka (C) | 26 Immonen (A) | 28 Peltomäki | 29 Frilander | 32 Hynninen | 34 O. Kovařčík | 36 Ruusu | 40 Korhonen | 41 Pasanen | 54 Piitulainen (A) | 60 Lundgren (A) | 71 Romppanen | 77 Mäkiaho | 87 M. Kovařčík | 88 Huuhtanen | 91 Ko. Helenius | 92 Salonen | 95 Batņa | 98 Larsen
Valmentajat Jokinen – Lydman – Helenius – Hyvärinen – Forssell – Mäntylä

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Daniel_Mäkiaho&oldid=22312719”