Setä Pitkäsääri
Setä Pitkäsääri (Daddy-Long-Legs) on Jean Websterin kirjeromaani vuodelta 1912. Siinä seurataan nuoren tytön Jerusha "Judy" Abbottin elämää collegevuosien ajan. Hän kirjoittaa kirjeet rikkaalle hyväntekijälleen, jota hän ei ole koskaan tavannut. Kirjan alkulehdellä on omistus "Sinulle" ("To You"). Webstr kirjoitti teoksen jatkoksi romaanin Dear Enemy, joka ilmestyi 1915 (Paras vihollinen, 1919, suom. Tyyni Haapanen-Tallgren).
| Setä Pitkäsääri | |
|---|---|
 Suomennoksen 4. painoksen kansi vuodelta 1951. |
|
| Kirjailija | Jean Webster |
| Kieli | englanti |
| Julkaistu | 1912 |
| Suomennos | |
| Suomentaja | Tyyni Tallgren |
| Kuvittaja | Jean Webster |
| Kustantaja | WSOY |
| Julkaistu | 1918 |
| Sivumäärä | 199 s. |
 Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Kirja on ollut aikoinaan nuorten tyttöjen suosikkiromaani mutta on aikojen kuluessa menettänyt merkitystään. Se kertoo sisukkaasta orpotytöstä, joka onnistuu saamaan collegekoulutuksen. Kirja on käännetty monille kielille,[1] suomeksikin jo 1918.
Alkujaan Webster kirjoitti romaanin kaikenikäisten luettavaksi, mutta siitä on sittemmin tullut tyttökirja. Kirjoittaja murehti, kun jotkut kustantajat sijoittivat kirjan nuorisokirjojen joukkoon. Romaani on sovitettu myös Broadway-näytelmäksi. Siitä on tehty kolme elokuvaversiota, joista vuonna 1919 valmistuneessa mykkäelokuvassa pääosaa näytteli Mary Pickford, äänielokuvassa vuodelta 1931 Janet Gaynor, ja Leslie Caron oli pääosassa vuonna 1955 valmistuneessa musikaalielokuvassa, jossa hänen vastanäyttelijänään oli Fred Astaire.[1]
Webster osallistui aikansa yhteiskunnallisiin keskusteluihin ja suodatti niitä kirjoihinsa, niin että uusi sukupolvi saattoi osallistua samoihin keskusteluihin. Hän käsittelee teoksissaan naisten koulutusta ja äänioikeutta ja tuolloin kuumia puheenaiheita perinnöllisyyttä ja rotuhygieniaa.[1]
Webster kääntyi yhä enemmän kannattamaan muun muassa ajatusta tiettyjen ryhmien pakollisesta sterilisaatiosta ja kehitysvammaisten eristämisestä, mutta hän ei kuitenkaan edustanut jyrkimpiä näkemyksiä.[1]
Suomennoksen eri painoksia julkaistiin Riksin sarjassa, W.S.O.Y:n koululaiskirjastossa (n:o 43), 10 markan sarjassa, 100 mk:n -sarjassa ja Nuorten toivekirjastossa.
Elokuvat muokkaa
- Setä Pitkäsääri, vuoden 1919 elokuva, ohjaus Marshall Neilan
- Setä Pitkäsääri, vuoden 1931 elokuva, ohjaus Alfred Santell
- Setä Pitkäsääri, vuoden 1955 elokuva, ohjaus Jean Negulesco
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d Karen A. Keely: Teaching Eugenics to Children: Heredity and Reform in Jean Webster's Daddy-Long-Legs and Dear Enemy, viitattu 9.3.2017
Aiheesta muualla muokkaa
- Alkueos Daddy-Long-Legs Gutenberg-projektissa (englanniksi)