Credit Suisse
Credit Suisse on vuonna 1856 perustettu sveitsiläinen pankkialan yhtiö. Yhtiön kotipaikka on Sveitsin Zürichissa. Credit Suisse avasi ensimmäisen Sveitsin ulkopuolisen konttorinsa New Yorkissa vuonna 1942.
| Credit Suisse | |
|---|---|
 |
|
| Yritysmuoto | holdingyhtiö |
| ISIN | CH0012138530 |
| Perustettu | 1856 |
| Toimitusjohtaja | Brady Dougan |
| Kotipaikka |
 Zürich, Sveitsi |
| Toiminta-alue | pankkitoiminta |
| Liikevaihto | 36 miljardia sveitsin frangia |
| Liikevoitto | 8,5 miljardia sveitsin frangia |
| Kotisivu | credit-suisse.com |
Taseella mitaten (819,74 mrd. USD) Credit Suisse Group AG luokiteltiin vuonna 2016 maailman 34. suurimmaksi julkisesti noteeratuksi pankiksi (edellisvuonna sijalla 28).[1] Maailmanlaajuisten rahoitusmarkkinoiden vakautta seuraavan Financial Stability Boardin loppuvuoden 2015 listalla pankki lueteltiin yhä yhtenä maailman 30 keskeisimmistä pankista (G-SIBs, maailmanlaajuisesti systemaattisesti tärkeät pankit).[2]
1940-luvulta 2010-luvulle Credit Suisse ylläpiti tilejä ihmisille, joiden ilmeinen rikollinen tausta olisi normaalisti muodostanut esteen palvelujen tarjoamiselle[3]. Credit Suisse jatkoi rikollisten palvelemista vielä kauan sen jälkeen, kun näiden asiakkaiden tausta paljastui pankin työntekijöille[3].
Credit Suisse mm. auttoi Ferdinand ja Imelda Marcosia maansa varojen ryöstössä[4]. Vuonna 1995 zürichilainen oikeusistuin määräsi Credit Suissen yhdessä toisen pankin kanssa palauttamaan 500 miljoonaa dollarin edestä varastettuja rahoja Filippiineille[4]. Credit Suisse säilytti Nigerian diktaattorin Sani Abachan varastamia varoja hänen lastensa tileillä[4]. Credit Suisse toimitti palveluitaan Ukrainan pääministerille Pavlo Lazarenkolle, jonka arvioitiin varastaneen maastaan 200 miljoonaa dollaria[4]. Egyptin diktaattori Hosni Mubarakin pojat Alaa ja Gamal säilyttivät tileillään satojen miljoonien omaisuutta[4].
1990-luvulta lähtien Credit Suisselle on määrätty yhteensä 4,2 miljardin dollarin edestä sakkoja[4]. Esimerkiksi joulukuussa 2009 Credit Suisse tuomittiin Yhdysvalloissa maksamaan 536 miljoonaa dollaria sakkoa, koska se oli rikkonut Yhdysvaltain määräämiä Iranin pakotteita[5]. Vuonna 2014 Credit Suisse tunnusti piilotelleensa 22 000:n amerikkalaisen asiakkaansa varoja Yhdysvaltain viranomaisilta, mistä hyvästä pankki joutui maksamaan 2,6 miljardin sakot.[6] Vuonna 2017 Yhdysvaltain oikeusministeriö määräsi Credit Suissen maksamaan 2,48 miljardia dollaria sakkoina ja toimittamaan 2,8 miljardia dollaria avustuksina rangaistukseksi vuosina 2005–2007 väärillä tiedoilla myymistään arvopapereista, jotka johtivat talousromahdukseen 2008[7]. Vuonna 2021 Credit Suisselle määrättiin suurudeltaan 350 miljoonan punnan sakot ja lisääntynyttä valvontaa rangaistukseksi lainaskandaalissa, joka syöksi Mosambikin talouskriisiin[8].
Maaliskuussa 2023 kerrottiin, että UBS ostaa vaikeuksiin joutuneen Credit Suissen noin kolmen miljardin euron hinnalla. Pankit sulautuvat ja Sveitsin keskuspankki myönsi hätärahoitusta tätä varten.[9]
Lähteet muokkaa
- ↑ Ethan Bratton and JahanZaib Mehmood Chaudhary: Largest 100 banks in the world (2016) (Perustuu pääosin edellisen tilivuoden lopun eli 31.12.2015 tietoihin) 12.4.2016. SNL Financial, snl.com. Viitattu 27.10.2016. (englanniksi)
- ↑ 2015 update of list of global systemically important banks (G-SIBs) (pdf) 3.11.2015. fsb.org. Viitattu 27.10.2016. (englanniksi)
- ↑ a b Jesse Drucker, Ben Hubbard: Vast Leak Exposes How Credit Suisse Served Strongmen and Spies The New York Times. 20.2.2022. Viitattu 21.2.2022. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f Revealed: Credit Suisse leak unmasks criminals, fraudsters and corrupt politicians the Guardian. 20.2.2022. Viitattu 20.2.2022. (englanniksi)
- ↑ http://www.elpais.com/articulo/internacional/Credit/Suisse/pagara/multa/369/millones/violar/sanciones/Iran/elpepuint/20091216elpepuint_17/Tes
- ↑ Oliver Bullough: Moneyland : why thieves & crooks now rule the world & how to take it back. Lontoo: Profile Books, 2018. 1054175132. ISBN 978-1-78125-792-0, 1-78125-792-2.
- ↑ Credit Suisse Agrees to Pay $5.28 Billion in Connection with its Sale of Residential Mortgage-Backed Securities www.justice.gov. 18.1.2017. Viitattu 21.2.2022. (englanniksi)
- ↑ Credit Suisse fined £350m over Mozambique ‘tuna bonds’ loan scandal the Guardian. 20.10.2021. Viitattu 20.2.2022. (englanniksi)
- ↑ Petteri Lindholm & Anna Näveri: Sveitsin suurin pankki UBS ostaa Credit Suissen noin 3 miljardilla eurolla – kokosimme neljä kysymystä ja vastausta kriisipankin romahduksesta yle.fi. 19.3.2023. Viitattu 19.3.2023.