Credit Suisse
Credit Suisse on vuonna 1856 perustettu sveitsiläinen pankkialan yhtiö. Yhtiön kotipaikka on Sveitsin Zürichissa. Alfred Escher perusti 5. heinäkuuta 1856 Schweizerische Kreditanstaltin, Credit Suissen edeltäjän, rahoittamaan Sveitsin rautatiehankkeita.[1]
| Credit Suisse | |
|---|---|
 |
|
| Yritysmuoto | holdingyhtiö |
| ISIN | CH0012138530 |
| Perustettu | 1856 |
| Toimitusjohtaja | Brady Dougan |
| Kotipaikka |
 Zürich, Sveitsi |
| Toiminta-alue | pankkitoiminta |
| Liikevaihto | 36 miljardia sveitsin frangia |
| Liikevoitto | 8,5 miljardia sveitsin frangia |
| Kotisivu | credit-suisse.com |
Credit Suisse avasi ensimmäisen Sveitsin ulkopuolisen konttorinsa New Yorkissa vuonna 1942.
Taseella mitaten (819,74 mrd. USD) Credit Suisse Group AG luokiteltiin vuonna 2016 maailman 34. suurimmaksi julkisesti noteeratuksi pankiksi (edellisvuonna sijalla 28).[2] Maailmanlaajuisten rahoitusmarkkinoiden vakautta seuraavan Financial Stability Boardin loppuvuoden 2015 listalla pankki lueteltiin yhä yhtenä maailman 30 keskeisimmistä pankista (G-SIBs, maailmanlaajuisesti systemaattisesti tärkeät pankit).[3]
1940-luvulta 2010-luvulle Credit Suisse ylläpiti tilejä ihmisille, joiden ilmeinen rikollinen tausta olisi normaalisti muodostanut esteen palvelujen tarjoamiselle[4]. Credit Suisse jatkoi rikollisten palvelemista vielä kauan sen jälkeen, kun näiden asiakkaiden tausta paljastui pankin työntekijöille[4].
Credit Suisse mm. auttoi Ferdinand ja Imelda Marcosia maansa varojen ryöstössä[5]. Vuonna 1995 zürichilainen oikeusistuin määräsi Credit Suissen yhdessä toisen pankin kanssa palauttamaan 500 miljoonaa dollarin edestä varastettuja rahoja Filippiineille[5]. Credit Suisse säilytti Nigerian diktaattorin Sani Abachan varastamia varoja hänen lastensa tileillä[5]. Credit Suisse toimitti palveluitaan Ukrainan pääministerille Pavlo Lazarenkolle, jonka arvioitiin varastaneen maastaan 200 miljoonaa dollaria[5]. Egyptin diktaattori Hosni Mubarakin pojat Alaa ja Gamal säilyttivät tileillään satojen miljoonien omaisuutta[5].
1990-luvulta lähtien Credit Suisselle on määrätty yhteensä 4,2 miljardin dollarin edestä sakkoja[5]. Esimerkiksi joulukuussa 2009 Credit Suisse tuomittiin Yhdysvalloissa maksamaan 536 miljoonaa dollaria sakkoa, koska se oli rikkonut Yhdysvaltain määräämiä Iranin pakotteita[6]. Vuonna 2014 Credit Suisse tunnusti piilotelleensa 22 000:n amerikkalaisen asiakkaansa varoja Yhdysvaltain viranomaisilta, mistä hyvästä pankki joutui maksamaan 2,6 miljardin sakot.[7] Vuonna 2017 Yhdysvaltain oikeusministeriö määräsi Credit Suissen maksamaan 2,48 miljardia dollaria sakkoina ja toimittamaan 2,8 miljardia dollaria avustuksina rangaistukseksi vuosina 2005–2007 väärillä tiedoilla myymistään arvopapereista, jotka johtivat talousromahdukseen 2008[8]. Vuonna 2021 Credit Suisselle määrättiin suurudeltaan 350 miljoonan punnan sakot ja lisääntynyttä valvontaa rangaistukseksi lainaskandaalissa, joka syöksi Mosambikin talouskriisiin[9].
Maaliskuussa 2023 kerrottiin, että UBS ostaa vaikeuksiin joutuneen Credit Suissen noin kolmen miljardin euron hinnalla. Pankit sulautuvat ja Sveitsin keskuspankki myönsi hätärahoitusta tätä varten.[10]
Lähteet
muokkaa- ↑ Our founding father. Alfred Escher. Credit Suisse Group AG. 2024. Viitattu 4.5.2024.
- ↑ Ethan Bratton and JahanZaib Mehmood Chaudhary: Largest 100 banks in the world (2016) (Perustuu pääosin edellisen tilivuoden lopun eli 31.12.2015 tietoihin) 12.4.2016. SNL Financial, snl.com. Viitattu 27.10.2016. (englanniksi)
- ↑ 2015 update of list of global systemically important banks (G-SIBs) (pdf) 3.11.2015. fsb.org. Viitattu 27.10.2016. (englanniksi)
- ↑ a b Jesse Drucker, Ben Hubbard: Vast Leak Exposes How Credit Suisse Served Strongmen and Spies The New York Times. 20.2.2022. Viitattu 21.2.2022. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f Revealed: Credit Suisse leak unmasks criminals, fraudsters and corrupt politicians the Guardian. 20.2.2022. Viitattu 20.2.2022. (englanniksi)
- ↑ http://www.elpais.com/articulo/internacional/Credit/Suisse/pagara/multa/369/millones/violar/sanciones/Iran/elpepuint/20091216elpepuint_17/Tes
- ↑ Oliver Bullough: Moneyland : why thieves & crooks now rule the world & how to take it back. Lontoo: Profile Books, 2018. ISBN 978-1-78125-792-0
- ↑ Credit Suisse Agrees to Pay $5.28 Billion in Connection with its Sale of Residential Mortgage-Backed Securities www.justice.gov. 18.1.2017. Viitattu 21.2.2022. (englanniksi)
- ↑ Credit Suisse fined £350m over Mozambique ‘tuna bonds’ loan scandal the Guardian. 20.10.2021. Viitattu 20.2.2022. (englanniksi)
- ↑ Petteri Lindholm & Anna Näveri: Sveitsin suurin pankki UBS ostaa Credit Suissen noin 3 miljardilla eurolla – kokosimme neljä kysymystä ja vastausta kriisipankin romahduksesta yle.fi. 19.3.2023. Viitattu 19.3.2023.