Convair B-58 Hustler

pommikone

Convair B-58 Hustler oli ääntä nopeampi Yhdysvaltain ilmavoimien Strategic Air Commandin pommikone, joka kehitettiin 1950-luvulla. Se oli käytössä vuodesta 1960 16. tammikuuta 1970 asti.

B-58 Hustler
Tyyppi pommikone
Alkuperämaa  Yhdysvallat
Valmistaja Convair
Ensilento 11. marraskuuta 1956
Esitelty 15. maaliskuuta 1960
Poistettu käytöstä 31. tammikuuta 1970
Valmistusmäärä 116
Convair B-58 Hustler

B-58 on pyrstötön deltasiipinen lentokone. Siiven etureunan delta-kulma on 60 astetta. Lentokoneessa on neljä General Electric J79-GE-5 tai -5A suihkumoottoria. Kone pystyi lentämään jatkuvasti kaksinkertaisella äänennopeudella. Se soveltui myös nopeaan, alisooniseen matalalentoon. Siinä oli kolmen hengen miehistö: ohjaaja, pommittaja/navigaattori ja omasuojausoperaattori. Sen pelastautumismenetelmänä oli ohjaamokapseli, jossa miehistö pystyi erkanemaan lentokoneesta jopa sen lentäessä 21 kilometrin korkeudessa 2 450 km/h lentonopeudella.

B-58 kuljetti yleensä yhden atomipommin, joka sijaitsi pohjan MB-1C-"podissa" rungon alla. 1961 alkaen koneisiin lisättiin siipiin ripustimet, joihin voitiin asettaa B43- tai B61-ydinpommi. Koneen pyrstössä oli yksi M61 Vulcan-tykki koneen puolustamiseksi.

Kone saavutti useita nopeusennätyksiä. Sen hyötykuorman kuljetuskyky ja kantama olivat kuitenkin B-52 Stratofortressia paljon huonommat ja vaati huomattavan paljon huoltoa. Vaikean suunnitteluvaiheen vuoksi rakennettiin aluksi 30 koneen koesarja ja 86 tuotantomallia B-58A. Osa koekoneista päivitettiin myös lopulliseen malliin.

26 konetta, eli 22,4 prosenttia kaikista 116 rakennetusta B-58-koneesta menetettiin erilaisissa onnettomuuksissa. B-58 Hustlerin lempinimi olikin: "James Dean-pommittaja"; Going Fast - Dying Young.

Koneen lyhyeen elinikään vaikutti ilmatorjuntaohjusten kehitys ja Neuvostoliiton suurissa määrin käyttöönottama S-75 Dvina (SA-2 Guideline). Ratkaisu ohjusuhkaan on lentää matalalla tutkakatveessa, kun B-58 oli suunniteltu täysin vastakkaiseen käyttötarkoitukseen. Matalalla tiheämmässä ilmassa se ei pystynyt yliääninopeuksiin ja koneen lyhyt lentomatka lyheni entisestään. Hustler kärsi koko käyttöikänsä erilaisista "lastentaudeista", jotka olivat monelta osin seurausta liian monimutkaisesta teknistä toteutuksesta. Vuonna 1965 puolustusministeri Robert McNamara määräsi koneen poistettavaksi käytöstä viiden vuoden kuluessa. Viimeiset koneet poistettiin käytöstä ja varastoitiin Davis–Monthanin lentotukikohtaan, kunnes ne 1977 myytiin romuksi.

Romutettujen koneiden joitakin osia käytettiin sittemmin uusien konetyyppien prototyyppikappaleissa. Esimerkiksi YF-16 eli myöhemmän F-16 -hävittäjäkoneen tuotantoprototyyppien laskutelineissä käytettiin B-58 -koneista peräisin olleita renkaita [1] Koneen seuraajaksi suunniteltiin matalalentoon tarkoitettu, siiviltään muuttuvageometrinen F-111 Aardvark.

Tekniset tiedot muokkaa

 

Lähde:[2][3]

Yleiset ominaisuudet

  • Miehistö: 3
  • Pituus: &&&&&&&&&&&&&029.050000029,5 m
  • Kärkiväli: &&&&&&&&&&&&&017.030000017,30 m
  • Korkeus: &&&&&&&&&&&&&&09.06000009,6 m
  • Tyhjäpaino: &&&&&&&&&&025200.&&&&0025 200 kg
  • Suurin lentoonlähtöpaino: &&&&&&&&&&080200.&&&&0080 200 kg
  • Voimalaite: &&&&&&&&&&&&&&04.&&&&004 × General Electric J79-GE-5 -suihkumoottoria; &&&&&&&&&&&&&043.016000043,16 kN per moottori kuivana, &&&&&&&&&&&&&069.040000069,4 kN jälkipolttimella

Suoritusarvot

  • Suurin nopeus: &&&&&&&&&&&02200.&&&&002 200 km/h 15 000 metrissä[4] (Mach &&&&&&&&&&&&&&02.0900002,09)

Lähteet muokkaa

  • Pauli Hirvonen: Mitä-Missä-Milloin (Nuorten Ilmailukirja), Otava, Keuruu, 1961 (s. 31–32)

Viitteet muokkaa

  1. Valitut Palat 11/1985: artikkeli Sinitaivaan superrauta
  2. http://www.nationalmuseum.af.mil/factsheets/factsheet.asp?id=2749 (Arkistoitu – Internet Archive)
  3. http://www.vectorsite.net/avb58.html (Arkistoitu – Internet Archive)
  4. Pauli Hirvonen: Mitä-Missä-Milloin (Nuorten Ilmailukirja), Otava, Keuruu, 1961 (s. 32)

Aiheesta muualla muokkaa

 
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta B-58 Hustler.