Collan (suku)
Collan-nimisiä sukuja on Suomessa kaksi, länsisuomalainen ja itäsuomalainen, joista jälkimmäinen on huomattavasti tunnetumpi. Sen eräs haara on aateloitu vuonna 1874 nimellä von Collan. Suvun kantaisänä on pidetty vuonna 1692 kuollutta Pieksämäen kirkkoherraa Claudius Clavidis Collanusta, jonka isä oli Magnus von der Pahlenin aatelistilojen lampuotivouti Klaus Sigfridinpoika Visulahden Rantakylästä. 1900-luvulla osa sukuun kuuluvista on suomentanut nimensä Linkolaksi.[1]
Keisarillisen perheen kunniahenkikirurgi Alexander Collan aateloitiin vuonna 1874 nimellä von Collan ja suku introdusoitiin Suomen ritarihuoneeseen seuraavana vuonna numerolla 246. Aatelissuku sammui mieslinjaltaan vuonna 1982. Suvun ranskankielinen tunnuslause kuuluu Fais ce que dois, advienne que pourra (”tee mitä on tehtävä, tapahtui mitä tapahtui”).[2]
Sukuun kuuluneita muokkaa
- Claudius Collanus (n. 1640–1692), suvun kantaisä
- Zachris Collan (1814–1877), nimismies, henkikirjoittaja, Sulkavan Linkolan tilan isäntä
- Emil Collan (1851–1900), opettaja, painoasiamies ja päätoimittaja, Zachris Collanin poika
- Emil Johannes Collan (1882–1948), olympiahaulikkoampuja, päätoimittaja Emil Collanin poika
- Sakari Collan (1883–1972), lähetyssaarnaaja; päätoimittaja Emil Collanin poika
- Olavi Collan (1887–1954), puutarhaneuvos, puutarhaviljelyn kehittäjä, päätoimittaja Emil Collanin poika
- Karl Julius Collan (1856–1938), kruununvouti
- Kaarlo Linkola (1888–1942), vuoteen 1906 Collan, kasvitieteilijä, Helsingin yliopiston rehtori; Karl Julius Collanin poika, Olavi Collanin serkku
- Pentti Linkola (1932–2020), kalastaja, kirjailija, ekofilosofi; Kaarlo Linkolan poika
- Martti Linkola (1936–2011), museomies; Kaarlo Linkolan poika
- Kaarlo Linkola (1888–1942), vuoteen 1906 Collan, kasvitieteilijä, Helsingin yliopiston rehtori; Karl Julius Collanin poika, Olavi Collanin serkku
- Emil Collan (1851–1900), opettaja, painoasiamies ja päätoimittaja, Zachris Collanin poika
- Torsten Gustaf Collan (1815–1869), ylimetsänhoitaja, joka teki suuren testamenttilahjoituksen SKS:lle
- Pehr Johan Collan, kirkkoherra
- Clas Collan (1816–1901), pappissäädyn valtiopäivämies, Pehr Johan Collanin poika
- Fabian Collan (1817–1851), historiantutkija, kirjailija, Pehr Johan Collanin poika
- Karl Collan (1828–1871), säveltäjä, kirjailija, Pehr Johan Collanin poika
- Maria Collan-Beaurain (1869-1937), pianisti, Karl Collanin tytär
- Johannes Collan, kaupunginlääkäri
- Anni Collan (1876–1962), kouluneuvos, naisvoimistelun uranuurtaja, Johannes Collanin tytär
- Mikko Collan, Karl Johan Mikael Collan (1881–1964), ministeri, maaherra, eversti; Johannes Collanin poika
- Mikko Linkola (1913–1983), vuoteen 1935, Yrjö Aksel Mikael Collan, maanviljelysneuvos, K. J. M. Collanin poika
- Yrjö Collan (1887–1937), osuustoimintamies ja yritysjohtaja, Johannes Collanin poika
- Albert Collan (1870–1918), insinööri ja sortovuosien ajan aktivisti
- Hannes Collan (1902–1990), Helsingin teknillisen oppilaitoksen rehtori, tekniikan museon johtaja
- Jukka Linkola (s. 1955), säveltäjä, taiteilijaprofessori
von Collan -aatelissukuun kuuluneita muokkaa
- Alexander von Collan (1819–1910), keisarillisen perheen kunniahenkikirurgi, aatelissäädyn valtiopäivämies, salaneuvos, Pehr Johan Collanin poika, Clas, Fabian ja Karl Collanin veli
- Alexander von Collan (1858–1939), tie- ja vesikulkulaitosten ylihallituksen asessori, laamanni, joka lahjoitti laajan taidekokoelman Ateneumille, Alexander von Collanin (vanhemman) poika
- Clas von Collan (1862–1939), Suomen pankin pääjohtaja, aatelissäädyn valtiopäivämies, ritarihuoneen sihteeri, Alexander von Collanin poika
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Veli-Matti Autio: Collan (1600 - ) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 30.11.2001 (päivitetty 7.2.2008). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
- ↑ von Collan. Suvut ja vaakunat, Suomen Ritarihuone. Viitattu 18.2.2012.