Avaa päävalikko

Cleveiitti

Norjassa esiintyvä epäpuhdas radioaktiivinen muoto uraniniitti mineraalista

Cleveiitti [1] on Norjassa esiintyvä epäpuhdas radioaktiivinen muoto uraniniitti mineraalista. Se koostuu pääosin uraanidioksidista (UO2), mutta vähintään noin 10 % uraanista on korvautunut harvinaisilla maametalleilla[2] Cleveiitti on nimetty ruotsalaisen kemistin Per Teodor Cleven mukaan.

Cleveiitti oli ensimmäinen tunnettu maapallolla sijaitseva lähde heliumille, jota syntyy uraanin alfahajoamisen seurauksena ja jää mineraaliin. Ensimmäisen näytteen heliumista eristi William Ramsay 23. maaliskuuta 1895, kun hän käsitteli mineraalia rikkihapolla.[2] Myös Cleve ja Abraham Langlet onnistuivat keräämään heliumia cleveiitistä samoihin aikoihin.

Mineraalin tunnisti ensimmäisenä suomalainen tutkimusmatkailija Adolf Erik Nordenskiöld 1878 Norjan Arendalissa, Itä-Agderin läänissä.[2] [3]


LähteetMuokkaa

  1. Saltikoff, B. (1976): Mineraalinimisanasto. Geological Survey of Finland, Report of Investigation N:o 11. 82 sivua.
  2. a b c http://www.mindat.org/min-29957.html Cleveiitti Mindat tietokannassa
  3. Nordenskiöld, A.E. (1878): Mineralogiska bidrag 5. Cleveit, ett nytt yttro-uran mineral från Garta felsspatsbrott nära Arendal. Geologiska Föreningen i Stockholm Förhandlingar, 4: 28–32
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Cleveite