Torajyvä

myrkyllinen jyväsieni
(Ohjattu sivulta Claviceps purpurea)
Tämä artikkeli käsittelee kasvitautia. Torajyvä-nimisestä lehdestä on eri artikkeli.

Torajyvä, arkikielessä myös häränjyvä tai härkäjyvä, on kotelosienitauti, jonka aiheuttaa torajyväsieni (Claviceps purpurea). Torajyvää tavataan rukiissa, hybridirukiissa, ruisvehnässä, vehnässä ja ohrassa. Torajyvä on myrkyllinen ja se aiheuttaa suurina määrinä hallusinaatioita.

Torajyvä
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Sienet Fungi
Kaari: Kotelosienet Ascomycota
Alakaari: Pezizomycotina
Luokka: Sordariomycetes
Alaluokka: Hypocreomycetidae
Lahko: Hypocreales
Heimo: Clavicipitaceae
Suku: Claviceps
Laji: purpurea
Kaksiosainen nimi

Claviceps purpurea
(Fr.) Tul.[1]

Katso myös

  Torajyvä Wikispeciesissä
  Torajyvä Commonsissa

Historia muokkaa

Torajyväepidemioita on esiintynyt historiassa usein. Varma torajyvän aikaansaama epidemia havaittiin Ranskassa vuonna 591.[2] Ranskalainen Gaston Guérin perusti vuonna 1089 St. Didier de la Mothessa Antoniitat-järjestön torajyvien aiheuttaman taudin parantamiseksi.[3] Massachusettsin vuoden 1692 kuuluisissa Salemin noitaoikeudenkäynneissänoidutuksi tulleet” olivat erään teorian mukaan syöneet ruokaviljaan levinnyttä torajyvää. Vastaavia tapahtumia – tahallisia ja tahattomia – epäillään historiassa olleen enemmänkin. Arvellaan myös, että torajyvä auttoi ruton leviämisessä heikentämällä vastustuskykyä. Tätä tukee taudin tehostunut leviäminen alueilla, joissa pääasiallinen ruokavilja oli ruis.

Ruotsissa torajyvä aiheutti ongelmia 1740-luvulta ja Suomessa 1840-luvulta lähtien. Pahimmat torajyväepidemiat Suomessa olivat vuosina 1840–1842 ja 1862–1864. Tällöin kuoli vuosittain noin tuhat ihmistä tautiin.[3]

Suomen ensimmäisen lääkeainetehtaan Leiraksen lääkeainetehtaan tuotantoon kuului myös torajyväalkaloidien eristäminen sopimusviljelyksillä tuotetuista torajyvistä.

Tunnistaminen muokkaa

Kun torajyvä on saavuttanut pölyttävän kukinnon, se lisää kasvin mesikasteen eritystä. Mesikaste puolestaan houkuttaa hyönteisiä ja tehostaa torajyvän leviämistä. Myöhemmässä vaiheessa sienirihma kehittyy jyvän paikalle mustaksi pahkaksi, joka on olennaisesti viljan muita siemeniä pidempi. Tätä pahkaa kutsutaan torajyväksi, ja se on kyseisen sienen tapa talvehtia.

Leviäminen muokkaa

Torajyvä leviää joko kylvösiemenen mukana, tai rihmastopahkojen tuottamat itiöt leviävät hyönteisten ja tuulen mukana pölyttäviin kukintoihin. Sienipahkat voivat säilyä maassa jopa viisi vuotta.

Vaikutukset muokkaa

Torajyvä sisältää ergotamiinia, ergotoksiinia ja ergonoviinia, jotka supistavat verisuonia. Tämän vuoksi sitä on käytetty hoitona päänsärkyyn. Samalla seuraa pahoinvointia ja palelemista. Pistely ja suonenvedot sekä mielenhäiriöt ja tajuttomuus ovat myös mahdollisia. Ergotamiinista voidaan valmistaa LSD:tä.[4][5] Edelleenkin ergotamiini-johdosta käytetään lääkkeenä vaihdevuosioireisiin.[6]

Liika-annoksena torajyvistä seuraa myrkytystila. Lievissä tapauksissa yliannostuksesta seuraa kouristuksia, pakkoliikkeitä, hallusinaatioita ja tuskia. Vakavammassa myrkytyksessä torajyvä voi aiheuttaa kuumotusta, punoitusta ja lopulta kuoliota, jolloin yliannoksen uhri saattaa menettää ruumiin ääriosia kuten varpaita tai korvanlehtiä tai pahimmillaan jäseniä. Jos kuoleentuneita osia ei poisteta, myrkytys saattaa levitä. Vakavan myrkytystilan taudista käytettiin ennen nimeä Pyhän Antoniuksen tuli.

Pidempiaikainen lievempi altistus sai lapsissa aikaan henkistä jälkeenjääneisyyttä ja kaikissa heikentynyttä vastustuskykyä. Tätä tautia kutsuttiin ergotismiksi.

Torjunta muokkaa

Torajyvää vastaan ei ole kemiallista torjuntakeinoa. Paras tapa ehkäistä torajyvää on kasvinvuorotus ja puhtaan kylvösiemenen käyttö. Pellon pientareen niitto vähentää tautiriskiä. Sertifioidussa siemenessä torajyvän palasia on maksimissaan kuusi kappaletta kilossa. Rehukäytössä vaatimukset ovat tiukemmat; siinä sallitaan maksimissaan kolme torajyvän kappaletta kilossa.

Lähteet muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. MycoBank Luettu 9.9.2008
  2. Ergotismin historiaa
  3. a b Arno Forsius: Ergotismi eli Pyhän Antoniuksen tuli www.saunalahti.fi. Arkistoitu 1.9.2019. Viitattu 19.5.2020.
  4. Ergotamine - an overview | ScienceDirect Topics www.sciencedirect.com. Viitattu 18.2.2022.
  5. Huume-Suomen historia: LSD yle.fi. Viitattu 18.2.2022.
  6. Ergotamiinijohdos Bellergal vaihdevuosien kuumien aaltojen ja hikoilun hoidossa www.kaypahoito.fi. Viitattu 18.2.2022.

Aiheesta muualla muokkaa