Cinnamomum loureiroi
Cinnamomum loureiroi on kanelipuihin kuuluva kasvilaji, jota esiintyy luonnonvaraisena Vietnamissa.[2] Se on yksi neljästä tärkeimmästä lajista, joista saadaan kanelin nimellä myytävää maustetta.[3][4] Kasvitieteilijät eivät ole kuitenkaan yksimielisiä siitä, onko Cinnamomum loureiroi oma lajinsa vai samaa lajia kuin kassiakaneli (Cinnamomum aromaticum tai Cinnamomum cassia).[4] Erään tutkimuksen mukaan Cinnamomum loureiroi sisältää suurempia pitoisuuksia kumariinia ja kanelialdehydiä kuin kassiakaneli.[3] Tieteellinen nimi Cinnamomum loureiroi on annettu portugalilaisen lähetyssaarnaajan ja kasvitieteilijän João de Loureiron mukaan.[4]
| Cinnamomum loureiroi | |
|---|---|
.jpg) |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Laurales |
| Heimo: | Laakerikasvit Lauraceae |
| Suku: | Kanelipuut Cinnamomum |
| Laji: | loureiroi |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Cinnamomum loureiroi |
|
| Katso myös | |
|
|
|
Cinnamomum loureiroi -lajin kuorta käytetään kassiakanelin tavoin ruoanlaitossa, koska sillä on kitkerämpi ja aromaattisempi maku.[5] Vietnamilaisessa keittiössä kuorta käytetään Phở-nuudelikeiton liemen valmistuksessa.[5] Korkean kumariinipitoisuuden myrkyllisyyden vuoksi suositeltu päiväannos on yhden teelusikallisen verran.[6] Eräiden tutkimusten mukaan kumariinipitoisuus voi olla 6,97 grammaa yhdessä kilogrammamäärässä maustetta.[3] Kumariinin myrkyllisyydestä huolimatta mausteella on havaittu verenpainetta, diabetesta ja infektioita alentavia vaikutuksia.[5][6]
Kuvia muokkaa
-
Kuorta -
Kuorta -
Lehtiä
Lähteet muokkaa
- ↑ de Kok, R.: Cinnamomum loureiroi IUCN Red List of Threatened Species. Version 2022-2. 2022. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 1.2.2023. (englanniksi)
- ↑ Cinnamomum loureiroi Nees Plants of the World Online. Royal Botanic Gardens, Kew. Viitattu 23.11.2021. (englanniksi)
- ↑ a b c Wang, Yan-Hong; Avula, Bharathi; Dhammika Nanayakkara, N. P. et al.: Cassia Cinnamon as a Source of Coumarin in Cinnamon-Flavored Food and Food Supplements in the United States. Journal of Agricultural and Food Chemistry, huhtikuu 2013, 61. vsk, nro 18, s. 4470–4476. American Chemical Society (ACS). ISSN 1520-5118. Artikkelin verkkoversio (pdf). Viitattu 20.11.2021. (englanniksi)
- ↑ a b c Derks, Annuska; Turner, Sarah & Hạnh, Ngô Thúy: Bastard Spice or Champagne of Cinnamon? Conflicting Value Creations along Cinnamon Commodity Chains in Northern Vietnam. Dev. Change, toukokuu 2020, 51. vsk, nro 3, s. 895–920. Wiley-Blackwell. ISSN 1467-7660. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 20.11.2021. (englanniksi)
- ↑ a b c Saigon Cinnamon: The World’s Most Flavorful Cinnamon SPICEography. Cindermint LLC. Viitattu 20.11.2021. (englanniksi)
- ↑ a b Saigon Cinnamon Vs. Ceylon Cinnamon: SPICEography Showdown SPICEography. Cindermint LLC. Viitattu 20.11.2021. (englanniksi)