Christine Candolin (s. 17. kesäkuuta 1953 Helsinki) on suomalainen kuvataiteilija.

Christine Candolin opiskeli Taideteollisessa Korkeakoulussa 1975-1982. Candolinin installaatioiden materiaalit vaihtelevat raskaasta kivestä ja teräksestä lasiin. Hän käyttää myös kevyempiä elementtejä, kuten perunajauho ja vesi tai videoprojisoinnit ja ääni-installaatiot. Candolinin teoksia on ollut esillä Alvar Aallon Pohjolan talossa Reykjavikissa Islannissa että Tarton taidemuseossa Eestissä. ja hän on tuottanut ryhmänäyttelyitä vuosina 2002-2017 välillä (Desire to See sekä The Sjählö9-ryhmät) Suomessa ja ulkomailla.

Candolinille myönnettiin taiteilijaeläke vuonna 2019[1] ja Stina Krookin tunnustuspalkinto vuonna 2001.

Julkaisut muokkaa

  • Suomen taiteen historia, Keskiajalta nykyaikaan Schildts 1998.
  • Punainen potkukelkka ja muita kuvallisia kohtaamisia. Pro Artibus 2000.
  • Mystiikan portit, Tampereen taidemuseo Karisto 2003.

Julkinen teos muokkaa

  • Perhosvaikutus, Toukola Helsinki.

Lähteet muokkaa

  1. Juuti, Mikko: 542 haki ylimääräistä taiteilijaeläkettä. Ilta-Sanomat, 15.3.2019. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 6.3.2022.

Aiheesta muualla muokkaa