Challenger

yhdysvaltalainen avaruussukkula
Tämä artikkeli kertoo avaruussukkulasta. Muita merkityksiä on täsmennyssivulla.

Challenger (NASAn avaruussukkuloiden (orbital vehicle) luokituksessa OV-099) oli yhdysvaltalainen avaruussukkula, joka tuhoutui 73 sekuntia laukaisunsa jälkeen 28. tammikuuta 1986.

Avaruussukkula Challenger
Challenger laskeutuu ensilennoltaan STS-6
Challenger laskeutuu ensilennoltaan STS-6
Yhteenveto
Lyhenne OV-099
(Orbital Vehicle)
Valtio Yhdysvallat
Rakennussopimus 1. tammikuuta 1979
Tila tuhoutui lähdössä
28. tammikuuta 1986
Ensilento STS-6 4.–9.4.1983
Viimeinen lento STS-51-L 28.1.1986
Lentoja 10[1]
Aika avaruudessa 62 päivää 7 h 56 min 22 s
Kierretty maapalloa 995 kertaa
Kuljettu matka 41 527 414 km
Satelliittilaukaisuja 10
Telakointeja
Miriin
0
Telakointeja
ISS:ään
0
Piirros Challengerista
Challengerin muistolaatta Arlingtonin kansallisella hautausmaalla.
Challengerin tuhoutuminen.

Challenger oli avaruussukkula Columbian jälkeen toinen kiertoradalle laukaistu avaruussukkula. Challengerin ensilento oli 4. huhtikuuta 1983, ja se tuhoutui kymmenennellä lennollaan (STS-51-L) 28. tammikuuta 1986.

Onnettomuuden syy

muokkaa

Avaruussukkulan onnettomuuden syyksi paljastui asetetun onnettomuustutkintalautakunnan tutkimuksissa apuraketin o-rengastiivisteen pettäminen. Laukaisua edeltäneen yön pakkasesta johtuen tiiviste oli menettänyt kimmoisuuttaan ja raketin polttoaine pääsi virtaamaan tiivisteen välistä aiheuttaen onnettomuuden.

Columbia oli toinen kahdesta lennolla tuhoutuneesta avaruussukkulasta. Onnettomuuden jälkeen kerätyt Challengerin osat on siirretty Cape Canaveraliin käytöstä poistettuihin ohjussiiloihin. Ajoittain Challengerin osia huuhtoutuu Floridan rannikolle, mistä ne siirretään ohjussiiloihin.

Challenger rakennettiin testialustana käytetyn STA-099:n rungolle, kun havaittiin, että se oli halvempaa kuin muuntaa avaruussukkula Enterprise (OV-101) lentokelpoiseksi. Alun perin Challengeria ei tarkoitettu laukaistavaksi avaruuteen.

Lennot

muokkaa

Challenger lensi onnettomuuslento mukaan lukien kymmenen sukkulalentoa, vietti 62,41 päivää avaruudessa, kiersi maapallon 995 kertaa ja lensi yhteensä 41 527 416 kilometriä.

Challengerin viimeisellä lennolla oli mukana opettaja Christa McAuliffe, josta piti tulla ensimmäinen siviili avaruudessa.

Laukaisu Laskeutuminen Nimitys Tehtävä ja muita huomioita Lähde
1. 4. huhtikuuta 1983 STS-6 Lastina TDRS-1. Ensimmäinen avaruussukkulalta suoritettu avaruuskävely. [1]
2. 18. kesäkuuta STS-7 Sally Ride ensimmäinen amerikkalainen nainen avaruudessa. Lastina kaksi tietoliikennesatelliittia:Anik C-2 ja Palapa B-1. [1]
3. 30. elokuuta STS-8 Guion Bluford ensimmäinen afroamerikkalainen avaruudessa, ensimmäinen yöllä laukaistu ja laskeutunut avaruussukkula. Lastina Insat-1B. [1]
4. 3. helmikuuta 1984 STS-41-B Ensimmäinen avaruussukkulasta riippumaton avaruuskävely. Lastina kaksi tietoliikennesatelliittia: Westar VI. Palapa B-2 (kiertoradalle saaminen epäonnistui). [1]
5. 6. huhtikuuta STS-41-C Solar Max -huoltolento
6. 5. lokakuuta STS-41-G Ensimmäinen lento jolla mukana kaksi naista. Kathryn D. Sullivan ensimmäinen amerikkalainen avaruudessa kävellyt nainen. Lastina Earth Radiation Budget -satelliitti.
7. 29. huhtikuuta 1985 STS-51-B Lastina Spacelab-3 [1]
8. 29. heinäkuuta STS-51-F Lastina Spacelab-2 [1]
9. 30. lokakuuta STS-61-A Lastina saksalainen Spacelab D-1 [1]
10. 28. tammikuuta 1986 STS-51-L Sukkula tuhoutui laukaisussa ja kaikki seitsemän astronauttia kuolivat. [2]
Onnettomuusmiehistö virallisessa ryhmäkuvassa 15.11.1985.
Challenger tuhoutui 73 sekuntia laukaisunsa jälkeen.

Lähteet

muokkaa
  1. a b c d e f g h Challenger (OV-099) NASA. Viitattu 15.7.2024.
  2. STS-51L NASA. Viitattu 15.7.2024.

Aiheesta muualla

muokkaa