Centre-Nord
Centre-Nord on hallintoalue Burkina Fasossa. Sen pääkaupunki on Kaya.[1] Vuoden 2006 väestönlaskennan mukaan alueella on 1 202 025 asukasta[2]. Sen pinta-ala on 18 212,[1] 19 508[3] tai 19 677 neliökilometriä[4].
| Centre-Nord | |
|---|---|
 Savannia Tougourin lähellä. |
|
 Sijainti |
|
| Valtio | Burkina Faso |
| Hallinto | |
| – hallinnollinen keskus | Kaya |
| Pinta-ala | 19 677 km² |
| Väkiluku (2006) | 1 202 025 |
| Alueneuvoston sivusto | |
Maantiede, ilmasto ja luonto muokkaa
Vuonna 2001 perustettu alue käsittää 6,6 prosenttia Burkina Fason pinta-alasta. Se rajoittuu pohjoisessa Sahelin, idässä Estin, etelässä Centre-Estin ja Plateau-Centralin ja lännessä Nordin alueisiin.[5]
Maisemaa leimaavat 300–350 metriä korkea puolitasanko, Nakambén ja Sirban laaksot sekä Bamin tasalakiset kukkulajonot[6]. Jokia ovat Nakambé eli Valkoinen-Volta sekä Nigerin vesistöön kuuluvat Faga, Sirba ja Gourouol. Alueella on muutamia järviä ja lukuisia patoaltaita.[7] Hyötykaivannaisia ovat kulta, timantit, rautamalmi ja tuffi[8].
Alue kuuluu pohjoisessa Sahelin ja etelässä Sudanin ilmastovyöhykkeisiin. Vuotuinen sademäärä on 600–750 millimetriä. Sadekausi kestää pohjoisessa kesäkuusta syyskuuhun.[9] Keskilämpötilat vaihtelevat joulu-tammikuun 17 ja maalis-huhtikuun 40 asteen välillä. Kuivana aikana puhaltaa harmattan ja sadeaikana monsuuni.[6]
Kasvillisuus on etelässä metsäsavannia ja pohjoisessa pensasaroksi muuttuvaa heinäsavannia[10]. Suojeltuja metsäalueita ovat Dem, Nakambé, Tougouri ja Yabo, joiden yhteispinta-ala on 2 650 hehtaaria[11]. Eläinkuntaan kuuluvat lukuisat lintulajit, virtahevot ja pyhinä pidetyt krokotiilit[12].
Hallinnollinen jako ja asutus muokkaa
Alueeseen kuuluu kolme provinssia, 28 departementtia, kolme kaupunkikuntaa, 25 maalaiskuntaa ja 888 kylää. Provinssit ovat Bam, Namentenga ja Sanmatenga.[13] Kaupunkeja ovat provinssien keskukset Boulsa, Kaya ja Kongoussi[14].
Alueella asuu 8,6 prosenttia Burkina Fason väestöstä[2]. Kaupunkiväestön osuus on 8,1 prosenttia, mikä on huomattavasti alle maan keskiarvon (22,7 %)[15].
Asukkaat ovat etupäässä moseja ja fulbeja. Mooren kieltä puhuu 86,7 ja fulania 9,1 prosenttia.[16] Muslimeja on 59,7, animisteja 23,6, katolisia 13,9 ja protestantteja 2,2 prosenttia[17].
Liikenne, talous ja palvelut muokkaa
Kayan kautta kulkee Ouagadougoun ja Dorin välinen päällystetty maantie RN3. Kongoussiin johtaa Ouagadougousta päällystetty maantie RN22 ja päällystämätön RN15 yhdistää provinssien keskukset toisiinsa.[18] Ouagadougoun ja Kayan välinen rautatie ei ole ollut käytössä sitten vuoden 1997[19].
Seudun pääelinkeinot ovat maanviljely ja osin transhumanssiin perustuva karjanhoito, joita harjoittaa yli 90 prosenttia väestöstä[20]. Tärkeimmät viljelykasvit ovat hirssi, durra, maissi, riisi, lehmänpapu, maapapu ja bataatti. Myytäväksi kasvatetaan maapähkinää, seesamia, puuvillaa ja soijaa. Puutarhaviljely tuottaa sipulia, tomaatteja, munakoisoa, kaalia, herneitä, perunaa, vesimeloneja, chiliä, okraa, porkkanaa, valkosipulia, pippuria ja salaattia.[21] Tuotantoeläimiä ovat naudat, lampaat, vuohet, siat, aasit, hevoset ja siipikarja[22].
Muita elinkeinoja ovat kalastus, liikenne, kauppa ja käsityöammatit[23]. Provinssi- ja kuntakeskusten toreilla tapahtuva kaupankäynti keskittyy maataloustuotteisiin, karjaan, käsityöesineisiin ja teollisuustavaroihin[24]. Alueella toimivat Bissa Goldin ja Taparkon teolliset kultakaivokset. Kultaesiintymiä hyödynnetään myös perinteisin menetelmin. Jalostusteollisuutta ei ole juuri lainkaan.[25] Matkailu alueelle on vähäistä[26].
Vuonna 2012–2013 koulua kävi 71,3 prosenttia alakouluikäisistä (tytöistä 68,8 %), mikä on alle maan keskiarvon (81,3 ja 81 %). Kayassa toimii tekninen korkeakoulu.[27] Terveyspalveluihin kuuluu Kayan aluesairaala, neljä poliklinikkaa ja 127 terveys- ja sosiaalikeskusta. Yleisimmät sairaudet ovat malaria, ripulitaudit ja hengityselinten tulehdukset.[28] Vesihuolto käsittää kaivoja, porakaivoja, vesiposteja ja provinssikeskusten vesijohtoverkot. Puhtaan juomaveden ulottuvilla on 70,3 prosenttia väestöstä.[29]
Lähteet muokkaa
- Monographie de la region du Centre Nord insd.bf. 2009. Arkistoitu 13.11.2012. Viitattu 28.6.2018.
- Plan régional de développement du Centre-Nord 2015–2019 centrenord-bf.org. 2014. Arkistoitu 28.6.2018. Viitattu 28.6.2018.
Viitteet muokkaa
- ↑ a b Plan, s. 19.
- ↑ a b Plan, s. 28.
- ↑ Monographie, s. 19.
- ↑ La région de Centre-Nord en chiffres cns.bf. 2014. Viitattu 28.6.2018.
- ↑ Plan, s. 19–20.
- ↑ a b Plan, s. 21.
- ↑ Plan, s. 22–24.
- ↑ Plan, s. 67–68.
- ↑ Monographie, s. 21.
- ↑ Monographie, s. 22.
- ↑ Plan, s. 65.
- ↑ Plan, s. 66, 198.
- ↑ Plan, s. 20.
- ↑ Monographie, s. 22, 27.
- ↑ Monographie, s. 26.
- ↑ Plan, s. 31.
- ↑ Monographie, s. 36.
- ↑ Plan, s. 75.
- ↑ Plan, s. 78.
- ↑ Plan, s. 55, 60.
- ↑ Plan, s. 56.
- ↑ Plan, s. 60.
- ↑ Plan, s. 64, 76, 79–80.
- ↑ Plan, s. 79–80.
- ↑ Plan, s. 67.
- ↑ Plan, s. 70–71.
- ↑ Plan, s. 33–34.
- ↑ Plan, s. 37.
- ↑ Plan, s. 42.
Aiheesta muualla muokkaa
- Centre-Nordin alueneuvoston sivusto (Arkistoitu – Internet Archive) (ranskaksi)
