Carl Kämp

Carl Wilhelm Kämp (2. heinäkuuta 1848 Tuusula – 26. marraskuuta 1889 Helsinki) oli suomalainen ravintoloitsija, joka muistetaan parhaiten Helsinkiin perustamastaan hotelli Kämpistä.

Kämpin vanhemmat olivat Johan Magnus Kempe ja Maria Sofia Blomster, jotka ilmeisesi edustivat vaatimatonta taustaa. Kämp työskenteli aluksi tarjoilijana ja kassanhoitajana useissa Helsingin tunnetuissa ravintoloissa, kunnes hän sai vuonna 1872 uudessa teatteritalossa (nyk. Svenska Teatern) sijainneen ravintola Oopperakellarin vuokrattua itselleen viiden vuoden määräajaksi. Vuodesta 1874 hän johti myös Kaivopuiston Kaivohuonetta. Suomessa käytettiin ensimmäisen kerran sähkövaloa vuonna 1878, kun Kämp antoi valaista ravintolan puutarhan kahden kuukauden ajan sähköllä.

Menestyttyään ravintoloitsijana Kämp päätti perustaa itse oman ravintolan ja hotellin. Hän osti vuonna 1884 Kluuvikatu 1:n tontin kultaseppä Carl Fridolf Ekholmilta 180 000 markan hinnalla ja palkkasi arkkitehti Theodor Höijerin suunnittelemaan viisikerroksisen rakennuksen. Koska senaatti ei myöntänyt tarpeeksi lainaa, Kämpillä ei kuitenkaan ollut varaa maksaa mittavia rakennuskustannuksia loppuun. Rahoittajaksi tuli liikemies Fredrik Wilhelm Grönqvist, joka oli hieman aiemmin rakentanut kadun vastakkaiselle puolelle mahtavan Grönqvistin talon. Kämp sai vuokrata hotellin ensimmäisen 20 vuoden ajaksi. Ensiluokkainen ja aikanaan moderni hotelli avattiin marraskuun alussa 1887, mutta Kämp ehti johtaa sitä vain kaksi vuotta ennen sydänhalvauksen aiheuttamaa ennenaikaista kuolemaansa.

Kämp oli vuodesta 1873 naimisissa Maria Dorothea Elise Mossin kanssa, joka jatkoi Hotel Kämpin toimintaa hänen kuoltuaan. Taloudellisten vaikeuksien vuoksi hänen oli kuitenkin luovuttava siitä jo 1890.