Carl Gustav m/45
Kulsprutepistol m/45 (Kpist m/45), yleisimmin tunnettu nimellä Carl Gustav m/45 ja Yhdysvalloissa Swedish K[2], on 9mm Parabellum/Luger kaliiperinen ruotsalainen konepistooli. Avoimelta lukolta ampuvan, massasulkuisen aseen suunnitteli Carl Gustafs stads Gevärsfaktorin asesuunnittelija Gunnar Johnsson ja se otettiin Ruotsin puolustusvoimien palveluskäyttöön vuonna 1945.[1][3] Vuonna 1954 valmistukseen tuli paranneltu m/45B malli.[4] Kpist m/45 poistui lopullisesti Ruotsin puolustusvoimien käytöstä vuonna 2007, jolloin Hemvärnet korvasi sen AK4B -kivääreillä.[5] Yksityisomistuksessa olevia konepistooleita käytetään edelleen ruotsalaisessa kilpa- ja reserviläisammunnassa.[6][7]
| Kulsprutepistol m/45 | |
|---|---|
.jpg) |
|
| Tyyppi | Konepistooli |
| Valmistaja | Carl Gustafs stads Gevärsfaktori |
| Valmistusmaa | Ruotsi |
| Valmistusvuodet | 1945–1964 |
| Tekniset tiedot | |
| Kaliiperi(t) | 9 mm Parabellum/Luger |
| Aseen pituus | 550 / 808 mm |
| Piipun pituus | 212 mm |
| Paino (tyhjänä) | 3,44 kg |
| Lipas | tankolipas |
| Kapasiteetti | 36, 50 patruunaa |
| Ammuksen lähtönopeus | n. 405 m/s 12,5 m piipunsuusta (m/39B)[1] |
| Tulinopeus (laukausta/min) | 600 |
Historia muokkaa
Ruotsi alkoi vuoden 1935 jälkeen parantaa armeijansa varustusta ja aloitti palveluskäyttöön soveltuvan konepistoolimallin etsinnän. Vuonna 1937 aseeksi valittiin 9x20 mm Browning Long -kaliiperinen Suomi-konepistooli mallimerkinnällä Kulsprutepistol modell 1937 (Kpist m/37). Ensimmäiset aseista valmistettiin Tikkakosken tehtaalla, mutta sen jälkeen Husqvarna aloitti aseen lisenssivalmistuksen.
Toisen maailmansodan alla vuonna 1939 Ruotsi tilasi Saksasta 1 800 kappaletta 9x19 mm Parabellum/Luger -kaliiperista Bergman MP35 -konepistoolia, jotka otettiin palveluskäyttöön nimikkeellä Kpist m/39. Samassa yhteydessä ostettiin myös 1 500 kappaletta 9x19 mm Parabellum/Luger -kaliiperista Walther HP -pistoolia (Pistol m/39).
Ruotsin armeija otti näiden hankintojen myötä käyttöönsä 9x19 mm Parabellum/Luger -patruunan nimikkeellä m/39 ja myös Husqvarnan Suomi-konepistoolien valmistuksessa siirryttiin uuteen kaliiperiin; aseen uudeksi mallinimeksi tuli m/37-39. Asetta valmistettiin noin 35 000 kappaletta, lisäksi Suomesta ostettiin 500 Suomi-konepistoolia (m/37-39F).
Ruotsi osti vuonna 1940 myös 500 kappaleen erän Thompson M1928 -konepistooleja Yhdysvalloista (Kpist m/1940).[8]
Toisen maailmansodan aikana tapahtunut kehitys konepistoolien massavalmistustekniikassa ja sen myötä niiden yleistyminen jalkaväkiaseistuksessa sai Ruotsinkin etsimään uutta nopeasti ja halvalla suurissa määrissä valmistettavaa konepistoolimallia. Vuonna 1944 koekäyttöön otettiin Carl Gustafs stads Gevärsfaktorin ja Husqvarnan (FM44 HVA) konepistoolit. Molemmat aseet suoriutuivat hyvin koekäytöstä, mutta vuonna 1945 Ruotsin armeijan uudeksi konepistooliksi valittiin Carl Gustafin ase.[1]
Husqvarnan konepistooli puolestaan valittiin Tanskan armeijan käyttöön nimikkeellä Maskinpistol 9 mm, M/49, sen yleisempi nimitys on Husqvarnas Vapenfabriks AB:n HVA -lyhenteestä johdettu Hovea.[4]
Rakenne muokkaa
Rakenteeltaan m/45 muistuttaa paljon Sten-konepistoolia.[9][10] Se on kokonaan metallirakenteinen, lukuun ottamatta puisia kahvalevyjä ja taittotukin yläaisan kumipäällystettä. Runko ja piipun vaippa ovat teräsputkea, samoin taittotukki, aseen alarunko on prässätty teräslevystä. Alkujaan aseet oli pinnoitettu mustalla fosfaattipinnoitteella, mutta vuodesta 1955 siirryttiin vihreään maalipinnoitukseen.[4]
Carl Gustav m/45 ampuu pelkästään sarjatulta, mutta suhteellisen pienen tulinopeuden vuoksi sillä on helppo ampua myös kertatulta lyhyillä liipasimenvedoilla. Varmistimena on viritystapin uran yläosassa oleva leikkaus, johon viritystapin voi kääntää lukon ollessa viritettynä.[11]
Aseen tähtäimessä on hahlolevy 100, 200 ja 300 metrin matkoille, jyvä on erityisellä työkalulla säädettävissä pysty- ja sivusuunnassa.[1]
Ensimmäisissä m/45 –konepistooleissa käytettiin m/37-39 -konepistoolin 50 patruunan nelirivisiä, yhdeltä riviltä syöttäviä tankolippaita, jotka sodan aikana olivat osoittautuneet häiriöherkiksi ja vaikeiksi ladata; aseessa oli mahdollista käyttää myös Suomen rumpulippaita. Vanhojen lipasmallien korvaajaksi suunniteltiin uusi, hyvin luotettavaksi osoittautunut kaksirivinen, kahdelta riviltä syöttävä 36 patruunan tankolipas. Patruunan lievän kartiomaisuuden vuoksi lipas on syöttövarmuuden lisäämiseksi etuosastaan takaosaansa kapeampi[1].
Mallit[1] muokkaa
- Kpist m/45
- Kpist m/45S mallissa on irrotettava, sokalla kiinnitetty lipaskuilu, joka mahdollistaa sekä vanhojen, että uuden lipasmallin käytön.
- Kpist m/45B mallissa on ensimmäistä mallia pienemmät jäähdytysaukot piipunvaipassa, kiinteä lipaskuilu ja vahvistettu perätulppa.
- Kpist m/45C mallissa on m/94 -pistimen kiinnikkeellä varustettu piipunvaippa paraati- ja vartiokäyttöä varten.
- Kpist M/45D on Ruotsin poliisille pienenä eränä valmistettu, tulenvaihtimella varustettu malli.
- Port-Said, Egyptissä lisenssivalmistettu kopio.[12]
- Akaba tai Kara, Egyptissä lisenssivalmistettu rakenteeltaan yksinkertaistettu malli. Aseesta jätettiin pois piipunvaippa, taittotukki korvattiin teräslangasta taivutetulla teleskooppitukilla ja tähtäin muutettiin kiinteäksi.[12]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d e f The submachine guns of Sweden
- ↑ http://www.warboats.org/mst2Bremmer/Stoner_ord_notes/stonerhtml/Karl_Gustav_M45.htm (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ http://www.soldf.com/kpist45.html
- ↑ a b c https://web.archive.org/web/20070910121635/http://www.tfd.chalmers.se/~m95perm/vapen/eldhandv/div/kpist_m45.html
- ↑ http://gabg.hemvarnet.se/?action=visanyhet&nyhetid=3125&searchword=Kulsprutepistol%20m%2F45 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ http://www.eskilstunaskf.se/page13.php (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ http://www.mhvsf.org/utrustning.php (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ http://www.sfhm.se/templates/pages/ArmeObjectPage____492.aspx?epslanguage=EN[vanhentunut linkki]
- ↑ http://www.sfhm.se/templates/pages/ArmeObjectPage____498.aspx?epslanguage=EN[vanhentunut linkki]
- ↑ http://gotavapen.se/gota/fieldstripp/strp_kpist45.htm
- ↑ http://www.steveisler.com/Manuals/source03/Carlgusf.pdf (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b http://world.guns.ru/smg/eg/port-said-akaba-e.html
