Carl F. Junnelius
Carl Fredrik Junnelius (Henrikinpoika, 23. maaliskuuta 1775 Oulu – 19. elokuuta 1828 Oulu) oli oululainen raatimies, laivanvarustaja, kauppias ja merikapteeni.[1][2]
Perhe muokkaa
Junnelius avioitui vuonna 1805 serkkunsa Marian (o.s. Junnel) kanssa, ja heille syntyi kymmenen lasta. Junnelius omisti vuosina 1805–1825 tilan 24 Ala-Laanilassa Oulujoen Merikosken pohjoisrannalla lähellä kaupunkia, jossa he kasvattivat karjaa, lampaita ja hevosia. Lisäksi heillä oli ennen Oulun paloa talo nro. 5 III kaupunginosassa sekä talot nro. 57 neljännessä korttelissa ja nro. 28 ensimmäisessä korttelissa Isonkadun ja Linnankadun pohjoiskulmassa. Viimeksi mainittu talo oli rakennettu aiemmin Oulun suurpalossa 1822 palaneen Kirkko-Junnin talon paikalle. Nykyään talon paikalla on Oulun seurakuntayhtymän virastotalo. Junnelius on haudattu Oulun hautausmaan vanhalle puolelle sukuhautaan vaimonsa ja kymmenen lapsensa kanssa. Hauta on Oulun vanhin pystypaasihauta.[1][2][3]
Ura muokkaa
Junnelius oli oppilaana Uleåborg Pedagogi -nimisessä oppilaitoksessa. Hän valmistui ylioppilaaksi Turussa 3. marraskuuta 1792. Hän sai kauppaporvarin oikeudet 5. huhtikuuta 1797 Oulussa, ja oli aluksi osakkaana isänsä liikkeessä. Hän toimi kapteenina vuosina 1799–1812 laivoissa Margareta, Magdalena, Eighteen, Bosta, Venilia ja Tentamen sekä myöhemmin laivanvarustajana omistaen osuuksia eri laivoista. Hän purjehti Oulusta Itämeren satamiin, etupäässä Tukholmaan, kuljettaen tervaa. Hänet valittiin raatimieheksi vuonna 1816, ja hän jatkoi toimessa kuolemaansa saakka.[1] Hän toimi myös neuvonantajana senaatin edustajan kanssa Oulun suurpalon 1822 jälkeisistä järjestelyistä kaupungissa.[1][2][4]
Junneliuksen varustamotoiminta oli keskittynyt etupäässä tervan vientiin. Hän oli aluksi vuonna 1811 rakennetun 134 lästin suuruisen Tentamen -aluksen kapteenina 1811–1812, joka purjehti tervalastissa Oulun ja Tukholman väliä. Tentamen teki Junneliuksen johdolla vuonna 1814 yhden matkan Länsi-Intiaan. Hän rakennutti ja omisti 134 lästin Redigheten fregatin, joka oli rakennettu Oulussa vuonna 1802.[1] Tentamenilla Carl ja Petter Junneliuksen (1785–1825) leski veivät Oulusta vuonna 1850 neljänneksi eniten tervaa ulkomaille, yhteensä 2781 tynnyriä.[5][4][6]
Laivat muokkaa
Katso myös muokkaa
Lähteet muokkaa
- Kustaa Hautala: Oulun kaupungin historia III. Oulu: Oulun kaupunki, 1975. ISBN 951-95283-2-6.
Viitteet muokkaa
- ↑ a b c d e f Hautala s. 199
- ↑ a b c Jounela, Aarno I.: Pohjois-Pohjalainen Junnelius-Suku, s. 36. Pohjoinen, 1983.
- ↑ Schali, Kirsi: ”Oulun hautausmaa”, Oulun hautausmaat. Junneliuksen sukulehto. Jyväskylä: Oulun ev.-lut. seurakuntayhtymä, 1996. ISBN 952-90-7881-1.
- ↑ a b Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852 Helsingin yliopisto.
- ↑ Hautala s. 539 taulukko 16
- ↑ a b P. W. Snellman: Oulun laivoja ja laivureita vuosina 1816-1875, s. 196. Kaleva kustannus, 1974. ISBN 9519306021.