Bulgarian–Bysantin sota (981–1018)

Bulgarian–Bysantin sota (981–1018) käytiin keisari Basileios II:n ollessa Bysantin valtaistuimella.[1] Sodan aloitti Bysantti tarkoituksenaan alistaa itsenäisenä pysynyt Länsi-Bulgaria, jonka pääalue oli Albanian seudulla ja jota johti tsaari Samuil.[2] Bysantti kukisti vastustajansa vähä vähältä vuosien kuluessa, ja ratkaisevana kamppailuna oli Bysantin murskavoittoon päättynyt Kleidionin taistelu 1014.[1] Samuilin veljenpoika Vladislav jatkoi taistelua, mutta kärsi lopullisen tappion vuonna 1018 Dyrrhachiumissa eli nykyisessä Durrësissa Albaniassa. Sodan seuraus oli, että Bulgaria liitettiin provinssina Bysantiin. Tähän päättyi ensimmäinen Bulgarian valtakunta.

Bulgarian–Bysantin sota (981–1018)
Osa Bulgarian–Bysantin sotia
Bysanttilaiset katafraktit hyökkäävät bulgarialaisia vastaan. Miniatyyrimaalaus Madrid Skylitzesin kuvitetusta käsikirjoituksesta 1100-luvulta.
Bysanttilaiset katafraktit hyökkäävät bulgarialaisia vastaan. Miniatyyrimaalaus Madrid Skylitzesin kuvitetusta käsikirjoituksesta 1100-luvulta.
Lopputulos:

Bysantin voitto

Vaikutukset:

Bulgaria liitettiin provinssina Bysanttiin.

Osapuolet

ensimmäinen Bulgarian valtakunta

Bysantin valtakunta

Komentajat

tsaarit Samuil ja Pietari II

keisari Basileios II

Lähteet muokkaa

  1. a b Heikki Kirkinen: Otavan suuri maailmanhistoria. Osa 7., s. 170. Helsinki: Otava, 1984. ISBN 951-1-07689-2.
  2. Otavan suuri ensyklopedia, 1. osa (Aakkoset-Cicero), s. 702. Otava, 1976. ISBN 951-1-02233-4.