Brown vastaan Topekan koululautakunta
Brown vastaan Topekan koululautakunta[1] (engl. Brown v. Board of Education of Topeka) on Yhdysvaltain korkeimman oikeuden vuonna 1954 antama päätös oikeustapaukseen Oliver L. Brown et.al. v. the Board of Education of Topeka (KS) et.al.. Päätöksen mukaan rotuerottelu yhdysvaltalaisissa kouluissa ja muissa julkisissa laitoksissa oli vastoin maan perustuslakia.[2]
Yhdysvaltain korkein oikeus yhdisti viisi erillistä oikeustapausta Brown vastaan Topekan koululautakunta -päätöksen alle, jotka olivat alun perin lähtöisin Delawaresta, Kansasista, Etelä-Carolinasta, Virginiasta ja Washington D.C.:stä. Kaikki viisi oikeustapausta käsittelivät afroamerikkalaisten oppilaiden huonompia kouluolosuhteita rotuerotelluissa koululaitoksissa. Kansasin tapauksessa Topekan NAACP:n alajaosto haastoi vuonna 1951 osavaltion vuonna 1879 säätämän lain perustuslaillisuuden, joka salli rotuerotellut koulut tietyissä kaupungeissa niiden väestön perusteella. NAACP organisoi 13 afroamerikkalaisen koululaisen vanhemman ryhmän, johon kuuluvat vanhemmat yrittivät ilmoittaa lapsensa rotueroteltuihin valkoisiin kouluihin. Kun lapsia ei hyväksytty, NAACP vei asian oikeuteen vanhempien puolesta. Oikeudenkäynti sai nimensä Oliver Brown -nimisen kantajan mukaan. Korkeimmassa oikeudessa NAACP:n asianajajina toimivat ensin Charles H. Houston ja myöhemmin tuleva korkeimman oikeuden ensimmäinen afroamerikkalainen tuomari Thurgood Marshall.[2]
Korkeimman oikeuden yksimielisessä (9–0) päätöksessä, jonka kirjoitti oikeuden puheenjohtaja Earl Warren[3], katsotaan, että rotuerottelu on perustuslain neljännentoista lisäyksen, joka takasi kaikille kansalaisille yhtenäisen kohtelun lain edessä, vastainen. Se kumosi korkeimman oikeuden 1896 tekemän päätöksen Plessy vastaan Ferguson, jonka perusteella osavaltioilla oli oikeus rotuerotella julkisia tiloja periaatteella “erillinen mutta samanarvoinen“.[1]
Päätös aloitti Yhdysvalloissa koulutusjärjestelmän ja yleisemmän yhteiskunnallisen uudistuksen ja toimi innoittajana kansalaisoikeusliikkeen syntymiselle.[2] Brown vastaan Topekan koululautakunta ei johtanut heti koulujärjestelmän rotuerottelun purkamiseen ja sitä vastustettiin voimakkaasti erityisesti etelävaltioissa. Vielä vuonna 1963 Alabaman kuvernööri George Wallace, joka oli vaalikampanjassaan luvannut puolustaa rotuerottelujärjestelmää millä hinnalla hyvänsä, yritti henkilökohtaisesti estää kolmen mustan oppilaan pääsyn Alabaman yliopistoon seisomalla sisäänkäynnin edessä. Lopulta presidentti John F. Kennedy joutui käyttämään kuvernööriä vastaan Alabaman kansalliskaartia.[4]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Laura Katajisto, 2001: English-Finnish Glossary of United States Justice Terms (Arkistolinkki) FAST Area Studies Website. Department of Translation Studies, University of Tampere, Finland. Arkistoitu 25.10.2009. Viitattu 11.11.2009.
- ↑ a b c Brown v. Board of Education - About The Case (Arkistolinkki) 11.4.2004. brownvboard.org: Brown Foundation for Educational Equity, Excellence and Research.. Arkistoitu 11.2.2010. Viitattu 11.11.2009. (englanniksi)
- ↑ Westwind Writers Inc.: 1954: Brown v Board of Education Decision (May) crmvet.org. Civil Rights Movement Veterans Website. Viitattu 12.11.2009. (englanniksi)
- ↑ Standing In the Schoolhouse Door (June) We'll Never Turn Back: History & Timeline of the Southern Freedom Movement. Civil Rights Movement Veterans Website: Westwind Writers Inc.. Viitattu 15.11.2009. (englanniksi)
Aiheesta muualla muokkaa
- Brown v. Board of Education, 347 U.S. 483 (1954) Päätöksen teksti.