Avaa päävalikko

Bror Kristian Åkerblom (23. huhtikuuta 1908 Koivulahti1. helmikuuta 1984 Jyväskylä)[1] oli suomalainen kielentutkija ja paikallis­historioitsija.

Bror Åkerblomin isä oli opettaja, kansanedustaja ja historioitsija Kristian Åkerblom.[2] Åkerblom valmistui filosofian maisteriksi vuonna 1930 ja väitteli tohtoriksi vuonna 1940 Koivulahden paikallismurteesta. Hän työskenteli pitkään opettajana Tammisaaressa ja Helsingissä sekä vuosina 1950–1966 Ruotsissa.[1] Åkerblom oli Jyväskylän yliopiston pohjoismaisten kielten professori 1966–1974. Hänen tutkimuskohteensa olivat Pohjanmaan ruotsinkielisten alueiden historia ja suomenruotsalaiset murteet ja paikannimet.[3] Hän kirjoitti muun muassa Vöyrin (1937, 1963), Sipoon (1950), Koivulahden (1962), Maksamaan (1968), Oravaisten (1971), Munsalan (1972), Siipyyn (1975) ja Tiukan (1976) pitäjänhistoriat.[2] Åkerblomin puoliso oli Anni Marjatta Lehtonen, heidän pojastaan Hans Åkerblomista (s. 1934) tuli lääketieteen ja kirurgian tohtori ja professori.[4]

LähteetMuokkaa

  1. a b Kuolleita (maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat 4.2.1984, HS Aikakone. Viitattu 25.4.2018.
  2. a b Åkerblom, Kristian hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
  3. Facta 2001, WSOY 1986, 18. osa, palsta 729
  4. Juhani Kirpilä, Sisko Motti, Anna-Marja Oksa (toim.): Suomen lääkärit 1962, s. 779. Helsinki: Suomen Lääkäriliitto, 1963.
Tämä tieteilijään liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.