Bronislav Kaminski
 |
Tämän artikkelin tai sen osan paikkansapitävyys on kyseenalaistettu. Voit auttaa varmistamaan, että kyseenalaistetut väittämät ovat luotettavasti lähteistettyjä. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: lähteetön, kieli tarkistettava, mahdollisesti tarkoituksenhakuinen. |
Bronislav Vladislavovitš Kaminski (ven. Бронислав Владиславович Каминский, 16. kesäkuuta 1899 Vitsebsk – 28. elokuuta 1944 Łódź) oli valkovenäläinen sotilas ja Venäjän kansallisen vapautusarmeijan eli niin sanotun Kaminski-prikaatin komentaja. Hänen joukkonsa taisteli natsi-Saksan rinnalla Neuvostoliittoa vastaan, ja sulautui myöhemmin Waffen-SS:ään.
Lapsuus ja nuoruus muokkaa
Kaminski syntyi Venäjän keisarikuntaan kuuluneessa Vitsebskissä puolalaiselle isälle ja saksalaiselle äidille. Hän taisteli puna-armeijan puolella Venäjän sisällissodassa ja opiskeli myöhemmin polyteknisessä yliopistossa Pietarissa. Häntä syytettiin "vastavallankumoukselliseen ryhmään kuulumisesta", minkä seuraksena hänet pidätettiin 1930 ja uudelleen 1937. Hän kärsi rangaistuksensa Gulag-pakkotyöleirillä Brjanskin alueella Venäjällä lähellä Valko-Venäjää. Kaminski vapautettiin vankilasta 1941 ja lähetettiin sisäiseen karkotukseen Lokotiin.
Toinen maailmansota muokkaa
Kun natsi-Saksa valtasi Brjanskin alueen operaatio Barbarossassa, Kaminskin luokkatoveri, insinööri Konstantin Voskoboinik (joka myös oli ollut poliittinen vanki), sijoitettiin Brjanskin kaupunginjohtajaksi. Kaminskista tuli Voskoboinikin avustaja, ja he kaksi organisoivat välittömästi useita tuhansia vapaaehtoisia taistelemaan neuvostopartisaaneja vastaan, jotka tekivät vastahyökkäyksiä Brjanskin metsistä. Tämä muodostelma kasvoi myöhemmin 10 000 mieheen, ja sitä kutsuttiin Venäjän kansalliseksi vapautusarmeijaksi (Russkaja osvoboditelnaja narodnaja armija, RONA).
Järjestelyillä Saksan auktoriteettien kanssa, RONA sai haltuunsa useita alueita Venäjällä, ja julisti Lokotin autonomisen alueen Saksan alaisuuteen. Hallintoa johtivat venäläiset, akselivaltojen joukkojen läsnäolo oli minimaalista ja suhteet natsi-Saksaan olivat melkein kuin liittolaisiin. Yksityinen omistusoikeus myönnettiin ja kollektiivitilat lakkautettiin.
Brjanskin päämies muokkaa
Kun Voskoboinik sai surmansa taistelussa partisaaneja vastaan, Kaminski nimettiin pääjohtajaksi tai "burgomeisteriksi" Brjanskin alueelle sekä RONA:n komentajaksi. Värväyksen ja kutsuntojen avulla hän kasvatti armeijan 20 000 mieheen. Neuvostoliiton partisaanit nimesivät hänet "Brjanskin metsien herraksi".
Neuvostoliittolaiset yrittivät saada Kaminskin ja hänen miehensä loikkaamaan, lupauksilla armahduksesta ja uudelleenvärväyksestä. Kaminski kieltäytyi, vaikka useita satoja hänen miehistään karkasi tai loikkasi puna-armeijan puolelle.
SS-kenraali Kaminski muokkaa
Vuoden loppuun 1943 mennessä Kaminskin piti evakuoitua Valko-Venäjälle, minne hän perusti toisen autonomisen tasavallan Lepelin ympäristöön. Saksalaiset täydensivät RONA:n rivejä Valko-Venäjän poliiseilla, sotavangeilla ja entisillä rangaistusvangeilla, ja luokittelivat sen uudestaan Waffen-SS:n Venäjän divisioonaksi numero 1. Kaminski ylennettiin SS-kenraalimajuriksi ja hän sai rautaristin sekä rautaristin itäisille kansoille (1. luokan).
Varsovan kapinan kukistaja muokkaa
Vuonna 1944 Himmler käski Kaminskia auttamaan toisia SS-divisioonia Varsovan kapinan kukistamisessa. Kaminski lähetti noin 1 700 vapaaehtoista riveistään Varsovaan. SS-komentaja Frolov antoi hänen miehilleen täyden luvan ryöstää ja raiskata, mitä monet heistä tekivät. Kaminskin prikaati menetti pian kaiken taisteluarvonsa ja Kaminski keskittyi itse täysin arvoesineiden ryöstelyyn siviilien kodeista.
Kuolema muokkaa
Varsovan ryhmän huono käytös oli Heinrich Himmlerille syy Kaminskin ja hänen päämiestensä teloitukseen sotaoikeuden istunnon jälkeen Litzmannstadtissa. Heidät tuomittiin valtakunnan omaisuuden varastamisesta, koska varastettu omaisuus piti toimittaa Himmlerille, kun taas Kaminski ja hänen miehensä suunnittelivat pitävänsä ne itse.
RONA:n miehet saivat väärennetyn selityksen siitä, että puolalaiset partisaanit olivat tappaneet Kaminskin. Kun Kaminskin miehet eivät uskoneet, Gestapo haki Kaminskin auton, ampui sen täyteen reikiä ja sotki siihen hirven verta. Taistelutahtonsa menettänyt prikaati siirrettiin pian pois kaupungista pohjoiseen kauas partisaanitoiminnasta.
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Bronislav Kaminski Wikimedia Commonsissa
