Bromikloridi

kemiallinen yhdiste

Bromikloridi (BrCl) on bromin ja kloorin muodostama epäorgaaninen molekyyliyhdiste. Yhdistettä voidaan käyttää jätevesien käsittelyssä ja orgaanisen kemian synteeseissä.

Bromikloridi
Tunnisteet
CAS-numero 13863-41-7
PubChem CID 61697
Ominaisuudet
Molekyylikaava BrCl
Moolimassa 115,35
Ulkomuoto Punertavanruskea kaasu tai neste
Sulamispiste –66 °C[1]
Kiehumispiste 5 °C (hajoaa)[1]
Tiheys 2,32 g/cm3 (25 °C)[2]
Liukoisuus veteen Liukenee veteen

Ominaisuudet, valmistus ja käyttö

muokkaa

Bromikloridi on punertavanruskeaa kaasua tai nestettä, joka alkaa osittain hajota bromiksi ja klooriksi jo alle huoneenlämpötilassa. Yhdiste liukenee veteen, mutta myös reagoi sen kanssa hydrolysoituen vetykloridiksi ja hypobromihapokkeeksi. Aine liukenee myös hiilidisulfidiin, dietyylieetteriin ja kloorattuihin hiilivetyihin. Bromikloridi on vahva hapetin ja halogenoiva yhdiste. Se ärsyttää hengityselimiä, ihoa ja silmiä ja on myrkyllistä.[1][2][3][4][5]

Bromikloridia voidaan valmistaa säteilyttämällä bromin ja kloorin seosta ultraviolettivalolla.[1] Laboratorio-oloissa käytettyjä menetelmiä ovat muun muassa natriumbromidin ja kloorin reaktio sekä vetykloridin ja N-bromibutaani-imidin tai N‐bromiasetamidin välinen reaktio[5].

Bromikloridia käytetään jätevesien desinfiointiin[3][4] ja orgaanisen kemian synteeseissä bromaavana ja klooraavana reagenssina[5].

Lähteet

muokkaa
  1. a b c d Egon Wiberg, Nils Wiberg, Arnold Frederick Holleman: Inorganic chemistry, s. 433–434. Academic Press, 2001. ISBN 978-0-12-352651-9. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 5.9.2020). (englanniksi)
  2. a b Bromikloridin kansainvälinen kemikaalikortti Viitattu 5.9.2020
  3. a b Dale L. Perry,Sidney L. Phillips: Handbook of inorganic compounds, s. 74. CRC Press, 1995. ISBN 9780849386718. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 5.9.2020). (englanniksi)
  4. a b Robert A. Lewis: Hawley's Condensed Chemical Dictionary, s. 204. John Wiley & Sons, 2016. ISBN 9781119267843. (englanniksi)
  5. a b c R. Richard Goehring: Bromine Chloride, e-EROS Encyclopedia of Reagents for Organic Synthesis, John Wiley & Sons, New York, 2001. Teoksen verkkoversio Viitattu 5.9.2020.