Brittiläinen 2. panssaridivisioona
2. panssaridivisioona oli Yhdistyneen kuningaskunnan panssaridivisioona, joka taisteli toisessa maailmansodassa. Yhtymä perustettiin ensimmäisen kerran 15. joulukuuta 1939 ja se lakkautettiin pääosan antauduttua 10. toukokuuta Mektilissä Libyassa hyökänneille saksalais-italialaisille joukoille. Yhtymä muodostettiin uudelleen 1976, minkä jälkeen se palveli lakkauttamiseensa 1983 saakka.
| 2. panssaridivisioona | |
|---|---|
 |
|
| Toiminnassa |
15. joulukuuta 1939 – 10. toukokuuta 1941 1976–1983 |
| Valtio |
 Yhdistynyt kuningaskunta |
| Puolustushaarat | maavoimat |
| Aselajit | panssari |
| Koko |
Toinen maailmansota: 10 750 miestä 340 panssarivaunua |
| Sodat ja taistelut | Pohjois-Afrikan sota toisessa maailmansodassa |
| Komentajat | |
| Tunnettuja komentajia | Willoughby Norrie |
Palvelushistoria 1939 - 1941 muokkaa
Yhtymän esikunta perustettiin 15. joulukuuta 1939 Britteinsaarilla ja siihen liitettiin 15. tammikuuta 1940 22. raskas panssariprikaati ja 19. tammikuuta 1. kevyt panssariprikaati. Tukiryhmä perustettiin 5. helmikuuta. Divisioonan tykistö liitettiin 24. tammikuuta, viestiosat perustettiin maaliskuussa ja pioneerit liitettiin divisioonaan kesäkuussa. Yhtymä organisoitiin perustettaessa organisaation I mukaisesti, mikä muutettiin organisaatioksi II 14. huhtikuuta 1940. Organisaatio muutettiin tyypiksi III vasta divisioonan siirtyessä pois Britteinsaarilta.[1]
Kalustotilanne oli samankaltainen 1. panssaridivisioonan ollessa etusijalla, joten 2. panssaridivisioona sai vain jäljelle jäänyttä materiaalia. 1. panssariprikaati oli vuoden 1940 yhtymän taisteluvalmein osa, kun sen kalustona oli 150 kevyttä Mk VI -panssarivaunua. 22. panssariprikaati oli varustettu lähinnä kuorma-autoin sekä muutamin kevein vaunuin.
Britannian taistelun jälkeen saksalaisten maihinnousun uhka hälveni, joten divisioona voitiin uudelleen järjestellä sekä täydentää Lähi-itään lähettämistä varten. Divisioonaan kuulunut 22. panssariprikaati vaihdettiin 1. panssaridivisioonan 3. panssariprikaatiin, minkä jälkeen prikaatit vaihtoivat keskenään rykmenttejä tasoittaen vahvuuksia.
Divisioona lähetettiin vuoden 1941 alussa Kyrenaikaan suojaamaan yhteyksiä, mutta saman aikaisesti 1. prikaati siirrettiin Kreikkaan. Loppuosa divisioonasta sijoitettiin Egyptiin kenraali Wavellin reserviksi. Wavell lähetti divisioonan Libyan rajalle vapauttamaan 7. panssaridivisioonan täydennettäväksi.
Akselivaltojen aloitettua hyökkäyksensä pääosa divisioonasta joutui saarroksiin 8. huhtikuuta. Ainoastaan muutamat yksiköt pääsivät pakenemaan saartorenkaasta Tobrukiin. Divisioona lakkautettiin virallisesti 10. toukokuuta eikä sitä perustettu uudelleen enää sodan aikana.
Komentajat muokkaa
Divisioonan komentajina olivat[1]:
- kenraalimajuri F. E. Hotblack 15. joulukuuta 1939 –
- prikaatinkenraali C. W. M. Norrie (sijaisena) 17. huhtikuuta 1940 –
- kenraalimajuri J. C. Tilly (k. 5. tammikuuta 1941) 10. toukokuuta 1940 –
- prikaatinkenraali H. B. Latham (sijaisena) 16. tammikuuta 1941 –
- kenraalimajuri M. D. Gambier Parry (sotavangiksi 8. huhtikuuta 1941) 12. helmikuuta 1941 –
Kokoonpano 8. huhtikuuta 1941 muokkaa
- 3. panssariprikaati
- Panssarirykmentin 5. pataljoona (engl. 5th Royal Tank Regiment, 5 RTR)
- Panssarirykmentin 6. pataljoona (engl. 6th Royal Tank Regiment, 6 RTR)
- Kuninkaan kaartin rakuunarykmentin 1. pataljoona (engl. 1st King’s Dragon Guards)
- Husaarirykmentin 3. pataljoona (Kuninkaan omat) (engl. 3rd (The King’s Own) Hussars, 3 H)
- 3. intialainen motorisoitu prikaati (6.–8. huhtikuuta 1941)
- 2. divisioonan tukiryhmä
Palvelushistoria 1976–1983 muokkaa
2. Panssaridivisioona perustettiin vuonna 1976 brittiläisten Saksaan sijoitettujen joukkojen osaksi. Yhtymään kuului 2 panssarirykmenttiä, joissa kummassakin 74 panssarivaunua. Lisäksi siihen kuului kolme mekanisoitua jalkaväkipataljoonaa sekä kaksi erillisosastoa. Vuonna 1983 yhtymä muutettiin jalkaväkidivisioonaksi.
Lähteet muokkaa
- Joslen, H. F.: Orders of Battle Second World War 1939–1945. Uckfield, East Sussex: Naval Military Press, 1990. ISBN 1843424746. (englanniksi)
- Munro, Archie: The Winston Special – Troopships via the Cape 1940–1943. Cornwall: Maritime Books, 2006. ISBN 1-904459-20-X. (englanniksi)