Brestin linnoituksen puolustaminen

Brestin linnoituksen puolustaminen (tunnetaan myös nimillä Brestin piirityslähde? ja Brestin taistelulähde?) oli toisessa maailmansodassa operaatio Barbarossan ensimmäisiä taisteluita kesäkuussa 1941. Brestin kaupungin ympäristössä Valko-Venäjällä käyty taistelu alkoi 22. kesäkuuta ja se kesti seitsemän päivää päättyen saksalaisten voittoon. Taistelussa yli 9 000 puna-armeijan sotilasta puolusti sitkeästi Brestin linnoitusta. Puolustajista yli 2 000 kaatui taistelussa ja yli 6 000 joutui vangiksi. Linnoitus julistettiin 8. toukokuuta 1965 sankarilinnoitukseksi puolustustaistelun kunniaksi.

Brestin taistelu
Osa toisen maailmansodan itärintamaa
Itärintama Brestin taistelun aikana
Itärintama Brestin taistelun aikana
Päivämäärä:

22.–29. kesäkuuta 1941

Paikka:

Brest, Valko-Venäjä, Neuvostoliitto

Lopputulos:

Saksan voitto

Osapuolet

 Saksa

 Neuvostoliitto

Komentajat

Saksa Fritz Schlieper

Neuvostoliitto Pjotr Gavrilov
Neuvostoliitto Ivan Zubatšov
Neuvostoliitto Jefim Fomin

Vahvuudet

17 000–20 000 sotilasta

yli 9 000 sotilasta

Tappiot

414 kaatunutta
668 haavoittunutta

yli 2 000 kaatunutta
noin 6 000 vangittua

Taustaa muokkaa

Brestin linnoituksen ympäristö oli 14. syyskuuta 1939 Puolan taisteluiden sotanäyttämönä, kun Heinz Guderianin Saksan 10. panssaridivisioonan joukot yrittivät kukistaa linnoituksen puolalaiset puolustajat. Kolme päiväisen taistelun jälkeen puolalaiset vetäytyivät linnoituksesta, jolloin se jäi saksalaisten hallintaan. Saksa kuitenkin luovutti alueen hallinnan Neuvostoliitolle maiden välisen sopimuksen nojalla ja siten linnoitus oli vallattava uudelleen kesällä 1941.[1]

Saksalaiset suunnittelivat valtaavansa kaupungin ja linnoituksen, jotka olivat avainasemassa Keskustan armeijaryhmän hyökkäysreitillä. Brest hallitsi Bug-joen ylimenopaikkaa sekä Varsovan ja Moskovan välisiä rautatie ja maantie yhteyksiä.

Joukot muokkaa

Linnoituksen neuvostojoukkoihin kuului noin 9 000 vakinaisten joukkojen, rajavartio- ja NKVD:n sotilasta. Sotilaat kuuluivat sekä kenraali Ivan Lazarenkon 6. että eversti Mikhail Popsuy-Shapkon 42. kivääridivisiooniin ja NKVD:n rajajoukkojen 17. rajavartio-osastoon. Lisäksi linnoituksessa oli joitakin pienempiä yksiköitä kuten sairaala ja terveyspalveluita sekä noin 300 sotilaiden perheenjäsentä.

Puolustussuunnitelman mukaan joukot kykenisivät puolustautumaan kaksitoista tuntia hyökkäävää vahvennettua 45. jalkaväkidivisioonaa vastaan. Hyökkäyksen tukena olivat lisäksi osia vasemmalla hyökänneestä 31. ja oikealla hyökänneestä 34. jalkaväkidivisioonasta sekä Heinz Guderianin 2. panssariryhmästä. 45. divisioonan etelärajana oli linja Polyatyche-Volynka-Mukhavetsin ylittävä Brestiin vievä silta ja pohjoisrajana oli junarata. Eteläraja kuului 34. divisioonan vastuulle ja pohjoisraja 45. divisioonan vastuulle ja siten se oli ryhmittänyt jalkaväkirykmentti 135:n I pataljoonan radan suuntaan.[2] Divisioonankomentajan suunnitelman mukaan jalkaväkirykmentti 130 hyökkäisi oikealla ja jalkaväkirykmentti 135 vasemmalla. Jalkaväkirykmentti 133 oli määrätty armeijakunnan reserviksi, joten divisioonan reserviksi oli määrätty jalkaväkirykmentti 135:n II pataljoona..[3]

Hyökkäys muokkaa

45. divisioona aloitti hyökkäyksensä 22. kesäkuuta 1941 ilman ennakkovaroitusta. Hyökkäys alkoi tykistövalmistelulla linnoituksen ja kaupungin puolustusasemiin, joka yllätti valmistautumattoman puolustuksen aiheuttaen raskaita kalusto ja henkilöstö tappioita. Jalkaväki aloitti etenemisen puolituntia tulivalmistelun alkamisesta, jolloin puolustus oli vielä sekaisin tykistötulituksesta. Puolustus ei ollut keskitettyä, vaan taistelu keskittyi erillisiin pesäkkeisiin tärkeimpänä linnoitus.

Saksalaisten hyökkäys pysähtyi ensimmäisen päivän suuriin tappioihin 281 sotilaan kaaduttua. Kahden seuraavan päivän aikana käytiin kovia taisteluita, joiden päätyttyä oli saanut surmansa 368 saksalaissotilasta ja vangittu 4 000–5 000 neuvostosotilasta.

Paikalliset taistelut jatkuivat 25.–26. kesäkuuta linnoituksen alueella, kunnes iltaan mennessä 26. kesäkuuta pääosa pohjoisosan Kobrinin linnakkeesta oli vallattu lukuun ottamatta itälinnaa. Linnakkeen valtauksen osoittauduttua vaikeaksi ilmavoimat pommitti sitä 29. kesäkuuta kahdesti pakottaen 360 puolustajaa antautumaan.

Populäärikulttuuri muokkaa

Puolustustaistelusta tehtiin vuonna 2010 elokuva The Brest Fortress.

Lähteet muokkaa

  • Aliev, Rostislav: The Siege of Brest 1941 A Legend of Red Army Resistance on the Eastern Front. englanniksi kääntänyt Britton, Stuart. Barnsley: Pen & Sword, 2013. ISBN 178159085-1. (englanniksi)

Viitteet muokkaa

  1. Aliev, Rostislav s. 6
  2. Aliev, Rostislav kartta 1
  3. Aliev, Rostislav s. 18

Aiheesta muualla muokkaa

 
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Defense of Brest Fortress