Bhutanin talous
Bhutanin talous on yksi maailman pienimmistä ja vähiten kehittyneistä. Maan talous perustuu maa- ja metsätalouteen, jotka ovat maan väestöstä yli 60 prosentin pääelinkeino. Maatalous koostuu suurimmaksi osaksi maanviljelystä ja karjataloudesta. Maan maastonmuotoja hallitsee vuoristo, ja tieverkoston ja muun infrastruktuurin rakentamisen on siten hankalaa ja kallista. Maan talous on tiiviisti kytköksissä Intiaan kauppa- ja rahapolitiikan ja Intian myöntämän rahoitusavun ansiosta.[2]
| Bhutanin talous | |
|---|---|
 Viljelyksiä Punakhan laaksossa. |
|
| Valuutta | Bhutanin ngultrum |
| Jäsenyydet | SAFTA |
| Tilastot | |
| BKT | 6,5 mrd USD (2016)[1] |
| - per asukas | 8 200 (2016)[1] |
| - kasvu | 6,2% (2016)[1] |
| - toimialoittain | maatalous 16,4%, teollisuus 42,2% palvelut 41,4% (2010)[1] |
| Inflaatio | 3,9% (2016)[1] |
| Köyhyysrajan alle jäävien määrä |
13,3% (2012)[1] |
| Gini-kerroin | 38,8 (2012)[1] |
| Työvoima | 353 000 (2016) |
| - toimialoittain | maatalous 58%, teollisuus 20% palvelut 22% (2015)[1] |
| Työttömyys | 3,2% (2016)[1] |
| Merkittävimmät teollisuusalat |
sementti, puutuotteet, jalostetut hedelmät, alkoholijuomat, kalsiumkarbidit, turismi |
| Ulkomaankauppa ja -investoinnit | |
| Vienti | 495,3 milj. USD (2016)[1] |
| Vientituotteet | sähkö, ferrosilikaatti, sementti, kardemumma, kalsiumkarbidi, terästangot, dolomiitti, kipsi |
| Merkittävimmät vientimaat |
Intia 95,7% |
| Tuonti | 1.033 mrd USD (2016)[1] |
| Tuontituotteet | polttoaineet, voiteluaineet, lentokoneet, koneet ja niiden osat, riisi, moottoriajoneuvot[1] |
| Merkittävimmät tuontimaat |
Intia 91,1 % |
| Julkinen talous | |
| Julkinen velka | 106,8% BKT:sta (2016)[1] |
| Budjetin tulot | 650,9 milj USD (2016)[1] |
| Budjetin menot | 713,7 milj USD (2016)[1] |
| Alijäämä | -3% bkt:sta (2016)[1] |
Maan teollisuus on teknisesti kehittymätöntä, ja suuri osa tuotannosta tulee kotiteollisuudesta. Useimmat kehityshankkeet, kuten tieverkoston parantaminen, perustuvat intialaiseen siirtotyövoimaan. Kansainväliset kehitysorganisaatiot tukevat Bhutanin koulutus-, sosiaali- ja ympäristöohjelmia. Jokaisessa ohjelmassa otetaan huomioon maan hallituksen halu suojella maan ympäristöä ja kulttuuriperintöä. Maan hallitus on kasvattanut maan turismia varovaisesti, ja maa suosii varakkaimpien turistien matkoja Bhutaniin. Ulkomaisia investointeja haittaavat yksityiskohtaiset valvontatoimet ja epävarma politiikka. Maan talouskasvuun vaikutti voimakkaasti vesivoiman vienti Intiaan, joka alkoi vuonna 2007.[2] Maan talous on yksi maailman pienimmistä, mutta vesivoiman viennin myötä yksi nopeimmin kasvavista.[3][4]
Talouspolitiikka muokkaa
Kansainväliset avustusjärjestöt määrittelivät Bhutanin 1990-luvun alussa yhdeksi maailman köyhimmistä ja vähiten kehittyneistä maista. 1980-luvun lopulla 95 prosenttia maan työvoimasta työskenteli maataloussektorilla. Näennäisesti heikoista taloudellisista indikaattoreista huolimatta todellinen elämänlaatu Bhutanissa oli parempaa kuin monessa muussa maassa. Maailmanpankin analyytikot uskoivat, että Bhutanin taloustilastot olivat heikot, koska väestöennusteet olivat epätarkkoja ja toimeentuloa ja maassa harjoitettua vaihtokauppataloutta arvioitiin eri tavoin.[5] Maan ravinto- ja asuntotuotanto sekä maan, karjan ja polttoaineen saatavuus osoittivat korkeampia lukuja asukasta kohden.[5]
Vaikka Bhutanin yksityinen sektori on pieni, se kasvoi 1900-luvun lopulla hallituksen kehittämissuunnitelmien myötä. Sitä kontrolloi kuitenkin pieni yhteiskunnan sektori, johon kuuluvat kuninkaallisen perheen jäsenet sekä henkilöt tai suvut, joilla on siteet maan hallitukseen.[5]
Maan hallituksella on kaiken kattava rooli maan taloudessa. Vuodesta 1961 lähtien maan taloutta ovat ohjanneet tiettyyn tavoitteeseen tähtäävät kehityssuunnitelmat. Kehityssuunnitelmien rahoitus tuli 1970-luvulle asti pääasiassa Intiasta. Kehityssuunnitelmissa on pyritty kehittämään maan taloudenaloja ja taloudellista riippumattomuutta. Suunnitelmilla pyrittiin myös parantamaan elämänlaatua tarjoamalla sähköistystä, vesi- ja viemäröintijärjestelmiä, parempia ruoanlaittovälineitä ja talojen eristeitä.[6]
Bhutan oli lähes kokonaan riippuvainen Intiasta 1960-luvulle asti, jolloin Bhutan liittyi kansainväliseen Colombo-yhteistyöhön Aasian ja Tyynenmeren maiden kanssa, minkä jälkeen se alkoi saada kehitysapua myös länsimaista.[7][8]
Toimialat muokkaa
Maatalous muokkaa
Suurin osa maan väestöstä toimii maatalousalalla, ja se muodostaa myös merkittävän osan maan bruttokansantuotteesta. Bhutan on perinteisesti ollut omavarainen elintarviketuotannossa. Suuri osa maatalousalalla toimivista elää omavaraistaloudessa. Maatalouden kehittäminen on ollut hankalaa, sillä viljelys- ja laidunmaista ja ammattitaitoisesta työvoimasta on puutetta. Maan vuoristoisesta pinta-alasta vain noin 15 prosenttia kasvaa peltokasveja ja alle 6 prosenttia on pysyvästi viljelty. Useimmat maan maatiloista ovat pieniä ja viljelykset on pengerretty kukkuloiden rinteille. Maassa viljeltäviä kasveja ovat maissi, peruna, riisi, sitrushedelmät, omenat ja erilaiset mausteet, kuten muskottipähkinä ja kardemumma. Tärkeimmät tuotantoeläimet ovat nauta, sika ja hevonen.[9][10][11]
Metsätalous muokkaa
Bhutanin metsät ovat maassa merkittävä luonnonvara. Noin kaksi kolmasosaa maasta on metsien peitossa. Maan sijainnista Himalajan itäosassa ja subtrooppisesta ilmastosta tasangoilla ja kukkuloilla johtuu, että maassa sataa enemmän kuin maan läntisissä naapurimaissa, ja se hyödyttää metsien kasvua. Metsien puulajeja ovat lehtipuut ja ikivihreät puulajit, kuten trooppiset lehtipuut, tammi ja männyt.[11][10]
Maan pienen väestön ja kehitysylijäämän ansiosta metsät ovat säilyneet. Maaston muotojen vuoksi helposti saatavilla olevat metsäalueet ovat ylihakattuja, kun taas syrjäiset metsät ovat säilyneet luonnontilaisina. Metsävarojen organisoitu hyödyntäminen aloitettiin 1950-luvulla. Metsätalouden kasvua on säädellään lainsäädännöllä, jolla pyritään säilyttämään laaja metsäpeite. Muun muassa yksityinen puunkorjuu on kielletty.[11][10]
Tärkeimmät puutuotteet ovat paperimassa, vaneri, viilupuu, lastulevy ja polttopuut, jotka muodostavat 80 prosenttia metsätaloustuotteista, loput menevät rakennusteollisuuden raaka-aineiksi.[11]
Teollisuus muokkaa
Maan teollisuus on vähäistä, ja teollisuussektorilta saa elantonsa työvoimasta 20 prosenttia. Kasvu on kuitenkin ollut merkittävää, sillä teollistuminen maassa alkoi 1970-luvulla. 1980-luvun lopussa vain yksi prosentti työvoimasta toimi teollisuudessa.[12][10] Merkittävimmät teollisuustuotteet ovat sementti, kemikaalit, puutuotteet ja jalostetut elintarvikkeet. Näiden alojen kasvu johtuu suurelta osalta maan vesivoimaprojektin tuottamasta energiasta. Lähes kaikki maan tuotantolaitokset sijaitsevat etelässä lähellä Intian rajaa. Phuntsholingin kaupungin lähistöllä on lähes puolet maan teollisesta tuotannosta.[10]
Infrastruktuuri muokkaa
Energia muokkaa
Ennen kuin vesivoima ja muut nykyaikaiset energialähteet olivat käytettävissä, puu oli lähes yksinomainen energianlähde, jota käytettiin lämmitykseen, ruoanlaittoon ja valaistukseen. Sähkön tarjonta sekä polttopuun keruun sääntelyn parantaminen ja voimakkaammat metsitystoimet näkyivät 1980-luvulla keskeisinä tekijöinä metsien suojelussa. Koska kohtuuhintaista sähköä ei ollut saatavilla koko maassa, hallitus perusti polttopuuistutuksia lähelle kyliä päivittäisten tarpeiden tyydyttämiseksi ja metsien suojelun edistämiseksi.[13]
Bhutanissa on 2000-luvulla käynnistetty useita vesivoimaprojekteja, ja nykyisin maan vuotuinen sähköntuotanto on paljon suurempi kuin sen omat tarpeet. Lähes 75 prosenttia maan tuottamasta sähköstä viedään Intiaan. Tämä tarjoaa halpaa energiaa Intialle ja huomattavia tuloja Bhutanille. Kuitenkin Bhutan kärsii talvikuukausina sähkövajauksesta, sillä maan jokien virtaukset pienenevät tänä aikana. Lokakuun ja maaliskuun välisenä aikana Bhutanin on tuotava sähköä Intiasta.[14]
Liikenne muokkaa
Bhutanin vuoristoisessa maastossa tieverkoston ja muun infrastruktuuriin rakentaminen on kallista ja vaikeaa.[1] Maan ainoa kansainvälinen lentokenttä on Paron lentokenttä Parossa. Maan kansallinen lentoyhtiö on Druk Air, joka liikennöi Etelä- ja Kaakkois-Aasiaan.[15][16]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q The World Factbook cia.gov. Arkistoitu 28.12.2010. Viitattu 25.12.2017. (englanniksi)
- ↑ a b Economy worldfacts.us. Viitattu 25.12.2017. (englanniksi)
- ↑ Lhaden, Tenzin: How does Bhutan’s Economy Look? 14.9.2017. worldbank.org. Viitattu 25.12.2017. (englanniksi)
- ↑ Lhaden, Tenzin: Bhutan Economy 10.3.2010. economywatch.com. Viitattu 25.12.2017. (englanniksi)
- ↑ a b c The Economy U.S. Library of Congress. Viitattu 25.12.2017. (englanniksi)
- ↑ Role of the Government U.S. Library of Congress. Viitattu 25.12.2017. (englanniksi)
- ↑ Modernization under Jigme Dorji, 1952-72 U.S. Library of Congress. Viitattu 25.12.2017. (englanniksi)
- ↑ Foreign Economic Relations U.S. Library of Congress. Viitattu 25.12.2017. (englanniksi)
- ↑ Agriculture U.S. Library of Congress. Viitattu 25.12.2017. (englanniksi)
- ↑ a b c d e Bhutan britannica.com. Viitattu 15.12.2017. (englanniksi)
- ↑ a b c d Farming U.S. Library of Congress. Viitattu 25.12.2017. (englanniksi)
- ↑ Industry, Mining, Energy, and Commerce U.S. Library of Congress. Viitattu 25.12.2017. (englanniksi)
- ↑ Forestry U.S. Library of Congress. Viitattu 25.12.2017. (englanniksi)
- ↑ Dharmadhikary, Shripad: Hydropower in Bhutan - Time for a Rethink? 1.8.2015. internationalrivers.org. Viitattu 25.12.2017. (englanniksi)
- ↑ Paro International Airport (PBH) skyscanner.co.in. Viitattu 25.12.2017. (englanniksi)
- ↑ Druk Air skyscanner.co.in. Viitattu 25.12.2017. (englanniksi)
