Bhopalin onnettomuus
Bhopalin onnettomuus on Intiassa vuonna 1984 sattunut maailman kaikkien aikojen pahin teollisuusonnettomuus. Onnettomuus tapahtui aamuyöllä 3. joulukuuta, kun yhdysvaltalaisen Union Carbiden omistamalta hyönteismyrkkytehtaalta purkautui Bhopalin kaupunkiin myrkyllistä metyyli-isosyanaattia.[1][2] Eri arvioiden mukaan 8 000–30 000 ihmistä kuoli myrkkykaasuihin.[1] 500 000 altistui kaasulle, ja heistä 20 000:n arvellaan myöhemmin kuolleen altistumisen seurauksiin. Eloon jääneillä ilmeni pahoja keuhko- ja silmävaurioita.[3]
Bhopalin onnettomuus | |
---|---|
Bhopalin onnettomuuden uhrien muistomerkki. |
|
Päivämäärä | 2. – 3. joulukuuta 1984 |
Tapahtumapaikka | Bhopal, Intia |
Syy |
|
Kuolleita | vähintään 3 787 |
Loukkaantuneita | vähintään 558 125 |
Union Carbiden oman lausunnon mukaan vuodon ainoa mahdollinen syy oli tuhotyö: joku laittoi tahallaan vettä nestesäiliöön.[4] Vuonna 1989 Union Carbide myöntyi maksamaan korvauksia 470 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria.[5][6] Madhya Pradeshin osavaltion tilastojen mukaan onnettomuudesta oli hyväksytty 574 304 korvaushakemusta kevääseen 2007 mennessä.[7]
Onnettomuuden syy
muokkaaMetyyli-isosyanaatti- eli MIC-säiliön sisällön lämpötila oli ollut alun perin 15–20 celsiusastetta, minkä jälkeen sinne oli päässyt tuntemattomasta lähteestä 450–900 kilogrammaa vettä. MIC ja vesi reagoivat eksotermisesti, mikä synnytti lisää lämpöä ja kehitti hiilidioksidia, joka taas nosti painetta säiliössä. Korkea lämpötila ja kloroformin läsnäolo kiihdyttivät säiliön korroosiota, ja säiliöstä vapautunut rauta toimi katalyyttina MIC:n trimerisaatiossa kiihdyttäen reaktiota. Laskelmien mukaan MIC:n 40-prosenttinen reagointi riittäisi höyrystämään siitä loput. Tästä päätellen säiliössä olisi pitänyt olla yli 16 tonnia kiintoainetta, mutta tutkimuksissa sitä löydettiin vain reilut neljä tonnia. Lopun kiintoaineen arveltiin karanneen varoventtiilin kautta kaasuna ympäröivään ilmaan, tunnetuin seurauksin. Tämän tapauksen suurin virhe oli erittäin heikko kunnossapidon taso. Laitteiston kunnosta oli jo aikaisemmin annettu huomautuksia tehtaanjohdolle, ja niiden toimimattomuus oli mitä suurimmalla todennäköisyydellä yksi onnettomuuteen johtaneita syitä. Hätäsoihtu oli alun perin rakennettu noin neljä kertaa liian pieneksi, ja se oli ollut korjaustöiden vuoksi poissa käytöstä. Kaiken lisäksi prosessista oli sammutettu jäähdytysjärjestelmä, minkä vuoksi MIC-säiliön lämpötila oli noussut alkuperäisestä nollasta celsiusasteesta.[8]
Syynä pidetään riittämättömiä turvallisuusmääräyksiä.[9]
Tuomio
muokkaaKahdeksan ihmistä todettiin syyllisiksi onnettomuuteen 7. kesäkuuta 2010. Syytetyt tuomittiin kahden vuoden vankeusrangaistuksiin ja sakkoihin.[10] Tuomitut ovat tehtaan tuolloista johtoa. Oikeuden mukaan johto syyllistyi rangaistavaan huolimattomuuteen, kun se ei pystynyt estämään onnettomuutta.[11]
Helsingin Sanomien mukaan syytettyinä oli kahdeksan, mutta oikeuteen saapui vain seitsemän henkilöä. Union Carbiden toimitusjohtaja Warren Anderson ei saapunut Yhdysvalloista oikeudenkäyntiin, eikä oikeusistuin käsitellyt hänen syytettään poissaolosta huolimatta. Seitsemän entistä johtajaa tuomittiin enimmillään kahden vuoden vankeuteen ja 1 800 euron sakkoihin.[9]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b Eskelinen, Teppo: Voima 5/2006/Bhopal voima.fi. Viitattu 21.1.2008.
- ↑ Bhopalin myrkkyonnettomuudesta 25 vuotta Yle Uutiset. 2.12.2009. Viitattu 2.12.2009.
- ↑ TV-dokumentti: FOX – Bhopalin onnettomuus
- ↑ Statement of Union Carbide Corporation Regarding the Bhopal Tragedy Union Carbide. Viitattu 21.1.2008.
- ↑ Union Carbide Must Clean Bhopal Mess - Residents Inter Press Service. Viitattu 26.1.2006.
- ↑ Dow Chemical to buy Union Carbide 10.8.1999. Alexander's Gas & Oil Connections. Viitattu 26.1.2006.
- ↑ Claim and Compensation Government of Madhya Pradesh, Bhopal Gas Tragedy Relief and Dehabilitation Department.
- ↑ Rajala, Anssi: Kymmenen suuronnettomuuden analysointi ja pääsyyt. (BJ20A0450 Kandidaatintyö ja seminaari) Lappeenranta: Lappeenrannanteknillinen Yliopisto - Kemiantekniikan osasto, 3.3.2009. Teoksen verkkoversio (pdf).
- ↑ a b Bhopalin myrkkyonnettomuudesta vihdoin tuomioita HS 8.6.2010 B1
- ↑ Bhopalin myrkkykatastrofista tuomio kahdeksalle Yle Uutiset. 7.6.2010 (päivitetty 21.4.2012). Yleisradio Oy. Viitattu 7.6.2010.
- ↑ Intiassa tuomioita historian pahimmasta teollisuusonnettomuudesta (arkistolinkki) Helsingin Sanomat. 7.6.2010. Helsinki. Viitattu 7.6.2010.
Aiheesta muualla
muokkaa- Aktivistit: Bhopalin jälkihoito edelleen hunningolla (arkistolinkki) Helsingin Sanomat. 3.12.2009.
- Hänninen, Santeri & Sommar, Heidi: Bhopalin teollisuusonnettomuus oli aikansa tuhoisin Yle Elävä arkisto. 8.7.2010 (päivitetty 10.1.2012).
- Grazia, Alfred de: A Cloud Over Bhopal – Causes, Consequences and Constructive Solutions. Bombay: Kalos Foundation for the India-America Committee for the Bhopal Victims, 1985. ISBN 978-0-940268-27-2 Teoksen verkkoversio (viitattu 24.3.2008). (englanniksi)
- Lapierre, Dominique & Moro, Javier: Five Past Midnight in Bhopal: The Epic Story of the World’s Deadliest Industrial Disaster. Grand Central Publishing, 2002. ISBN 978-0446530880 (englanniksi)
- Eckerman, Ingrid: The Bhopal Saga (arkistolinkki) web.archive.org. 23.1.2011. (englanniksi)
- Failure Knowledge Database (arkistolinkki) Japan Science and Technology Agency. (englanniksi)
- Sambhavna-säätiö[vanhentunut linkki]