Bellamyn tervehdys
Bellamyn tervehdys on Yhdysvalloissa vuosina 1892–1942 käytössä ollut tervehdys, jota käytettiin ennen muuta Yhdysvaltain lipun tervehtimiseen nk. lippuvalan yhteydessä. Tervehdys on saanut nimensä Francis Bellamyn (1855–1931) mukaan, joka otti sen osaksi lippuvalaansa vuonna 1892.[1] Hänen alkuperäisen ohjeensa mukaan lippua tervehdittiin ensin sotilaallisesti nostamalla oikea käsi kämmenpuoli alaspäin otsalle, ja kun valassa mainittiin sana ”lippu”, oikea käsi nostettiin suoraksi yläviistoon, kämmenpuoli ylöspäin. Bellamyn mukaan tämä ele korosti iloa ja ylpeyttä, jonka vapauden symbolin, Yhdysvaltain lipun, tuli herättää katsojissa. [1]
Koska monet vierastivat sotilaallisen tervehdyksen käyttämistä lippuvalan yhteydessä (joka yleensä vannottiin luokkahuoneissa koulupäivän aluksi), Bellamy korvasi sen pian käden asettamisella rinnalle, sydämen korkeudelle. Siitä käsi nostettiin ylös tervehdykseen.[1]
1920-luvulla Italian fasistit ottivat käyttöön nk. roomalaisen tervehdyksen, jonka Saksan kansallissosialistit pian omaksuivat itselleen nimellä Hitler-tervehdys tai saksalainen tervehdys. Tämä erosi vain vähän Bellamyn tervehdyksestä, lähinnä siten, että kämmenen asento oli erilainen (tässäkin suhteessa Bellamyn tervehdyksesta oli useita muunnoksia). Lisäksi Bellamyn tervehdys on määritelty nimenomaan lipun tervehtimisen yhteyteen, kun taas roomalainen ja saksalainen tervehdys olivat yleisesti käytössä tervehdyksinä. Tästä huolimatta monet yhdysvaltalaiset pitivät kiusallisena, että Yhdysvaltain luokkahuoneissa koululaiset tervehtivät maan lippua tavalla, joka oli lähes identtinen Italian fasistien tai Saksan kansallissosialistien tervehdyksen kanssa.[2]
Japanilaisten hyökättyä Pearl Harboriin 7. joulukuuta 1941 Yhdysvallat joutui mukaan toiseen maailmansotaan. Tällöin Bellamyn tervehdys joutui entistä kiusallisempaan valoon. Presidentti Franklin D. Roosevelt määräsikin, että lippuvalan yhteydessä lippua tuli tervehtiä pitämällä käsi sydämellä koko valan ajan; sama koski myös Yhdysvaltain kansallislaulua, Tähtilippua. Yhdysvaltain kongressi hyväksyi asiaa koskevan lain 22. kesäkuuta 1942. Tämän jälkeen Bellamyn tervehdys poistui käytöstä nopeasti, vaikkakin osa kansalliskonservatiivisista piireistä halusikin ensiksi jatkaa sen käyttöä.[2]
