Beit Jala

Beit Jala (arab. بيت جالا ‎) Loudspeaker.svg kuuntele ääntämys? on kaupunki Palestiinan Länsirannalla Betlehemin länsipuolella. Sen asukasluku oli vuonna 2016 arviolta 14 798 ja asukkaiden enemmistö kristittyjä.

Beit Jala
Näkymä Beit Jalaan.
Näkymä Beit Jalaan.

Beit Jala

Koordinaatit: 31°42′54″N, 35°11′14″E

Valtio Palestiina
Kuvernoraatti Betlehem
Väkiluku (2016) 14 798


















MaantiedeMuokkaa

 
Paikallista katukuvaa.

Beit Jala sijaitsee Palestiinan Länsirannalla Betlehemin kuvernoraatissa noin 1,8 kilometriä Betlehemin kaupungista länteen. Betlehemin lisäksi sen naapuripaikkakuntia ovat Jerusalem ja Gilon siirtokunta pohjoisessa, Al Walajan ja Battirin kylät lännessä, sekä Ad Dohan ja Al Khaderin kaupungit etelässä. Kaupungin korkeus merenpinnasta on 779 metriä.[1]

Keskimääräinen vuotuinen sadanta Beit Jalassa on noin 563 mm ja vuoden keskimääräinen lämpötila 16 °C.[1] Talvisin lämpötilat vaihtelevat 9–18 °C asteen välillä ja kesäisin 26–30 °C välillä. Kesät ovat kuumia ja kuiva. Suurin osa sateista saadaan talvisin marraskuun ja maaliskuun välillä, jolloin saatta satunnaisesti esiintyä myös pakkasia ja sataa lunta.[2]

HistoriaMuokkaa

 
Valokuva 1900-luvun alkupuoliskolta.

Varhainen historiaMuokkaa

Beit Jalan lähiympäristön alueella on ollut ihmisiä mahdollisesti jo 200 000 vuotta. Kanaanilaiset perustivat mahdollisesti alueen ensimmäiset vakinaiset asutukset noin 3 000 vuotta ennen ajanlaskun alkua. Nykyinen Beit Jala on yhdistetty joskus Raamatun Joosuan ja Samuelin kirjoissa esiintyvään kaupunkiin nimeltä Gilo. Beit Jalan nykyinen nimi on arameaa ja se tarkoittaa ruohomattoa.[3]

Beit Jalan vanhimmat tunnetut rauniot ovat kristilliseltä kaudelta 200- tai 300-luvulta ajanlaskun alun jälkeen. Jeesuksen syntymäpaikka sijaitsi viereisessä Betlehemissä ja Beit Jalan alueelle alkoi saapua pyhiinvaeltajia. Pyhän Nikolauksen sanotaan liikkuneen alueella ja paikalle rakennettiin luostari, jonka rauniot ovat nykyisin nykyisin Pyhän Nikolaoksen kirkon alla. Paikkakunta kasvoi huomattavasti luostarin rakennuttamisen myötä. Paikalla on myös luola, jossa Nikolaoksen sanotaan asuneen.

Samarialaiset tuhosivat Beit Jalan kapinan aikana vuonna 529 ja vuonna 637 alueen valloittivat kalifi Umar ibn al-Khattabin johtamat muslimit. Vuonna 1099 muslimeja seurasivat ristirekeläiset, jotka menettivät alueen edelleen Saladinin joukoille vuonna 1187. Osmanien valtakunta valtasi alueen vuonna 1516. Osmanien kausi oli aluksi kukoistuksen aikaa, mutta valtakunnan heikentyessä nousi myös sen paikallisilta keräämä verotaakka. Vuonna 1831 alueen valloittivat Egyptin hallitsija Muhammad Alin joukot. Osmanit valtasivat alueen takaisin vuonna 1840 länsimaiden, kuten Itävallan ja Yhdistyneen kuningaskunnan tuella. Jatkuvien sotien takia monet paikalliset muuttivat ulkomaille ja etenkin Etelä-Amerikkaan 1800- ja 1900-luvun alun aikana.[3]

NykyaikaMuokkaa

 
Katolinen jumalanpalvelus.

Vastapalvelukseksi länsimaiden tuesta osmanit sallivat eurooppalaisten tahojen alkaa perustaa Palestiinaan kirkkoja ja muita laitoksia. Betlehemin lähiseutu oli sen uskonnollisen merkityksen takia erityisen haluttu toiminta-alue ja paikalle perustettiin useita kirkkoja, kouluja ja sairaaloita. Beit Jalaan rakennettiin kaksi ortodoksista, kaksi katolista ja yksi luterilainen kirkko, sekä luostari ja pappisseminaari. Beit Jalasta tuli alueen nykyaikaisen koulutuksen keskus. Vuonna 1912 Beit Jalasta tuli yksi alueen ensimmäisistä hallinnollisista kaupungeista.[3]

Britit valtasivat alueen ensimmäisen maailmansodan aikana Osmanien valtakunnan romahtaessa vuonna 1917. Palestiinasta tuli brittien mandaattialue. Britit kehittivät aluetta nykyaikaisempaan suuntaan, mutta toisaalta esimerkiksi juutalaisten siirtolaisuus alueelle kasvatti jännitteitä. Vuosina 1936-1939 aluetta koetteli arabikapina. Brittien lähtiessä vuonna 1948 syttyi Israelin itsenäisyyssota, jonka jälkeen Beit Jalasta tuli osa Jordanian hallitsemaa Länsirantaa. Beit Jalaan saapui suuri määrä pakolaisia Israelin valtaamilta alueilta. Toinen pakolaisaalto seurasi kuuden päivän sotaa vuonna 1967. Uudelle pakolaisista koostuvalle muslimivähemmistölle rakennutettiin kaksi moskeijaa.[3]

Osa Beit Jalaan aiemmin kuuluneesta alueesta liitettiin Israeliin jo kuuden päivän sodan jälkeen ja lisää maata menetettiin Jom kippur -sodan jälkeen vuonna 1971. Menetetylle maalle rakennettiin kaksi siirtokuntaa, Gilo ja Har Gilo. Palestiinalaisten ja Israelin väliset jännitteet johtivat ensimmäiseen intifadaan vuonna 1987 ja myöhemmin toiseen intifadaan.[3]

TalousMuokkaa

 
Paikallista käsityötä.

Talouden osa-alueista suurin työllistäjä Beit Jalassa on palveluala, joka työllistää 30 % työssäkäyvistä. Muita osa-alueita oli 25 % työllistävä kaupanala, 20 % työllistävä teollisuus, 20 % työllistävä hallinto ja yksityinen sektori, sekä 5 % rtyöllistävä maatalous. Kaupungissa on esimerkiksi tekstiiliteollisuutta, jonka lisäksi siellä valmistetaan uskonnollisia esineitä. Paikalliset maanviljelijät kasvattavat esimerkiksi tomaatteja, helemiä ja vehnää.[1]

VäestöMuokkaa

Beit Jalan asukasluku oli Palestiinan tilastokeskuksen arvion mukaan vuonna 2016 14 798. Vuonna 2007 vastaava luku oli 11 610.[4] Kaupungin väestön enemmistö on kristittyjä ja vähemmistö muslimeja.[3]

LähteetMuokkaa

  1. a b c Beit Jala City Profile (pdf) Palestinian Localities Study. The Applied Research Institute – Jerusalem. Viitattu 18.11.2019. (englanniksi)
  2. Location & Climate Beit Jala Municipality. Viitattu 18.11.2019. (englanniksi)
  3. a b c d e f History & Culture Beit Jala Municipality. Viitattu 18.11.2019. (englanniksi)
  4. Localities in Bethlehem Governorate by Type of Locality and Population Estimates, 2007–2016 Palestnian Central Bureau of Statistics. Viitattu 18.11.2019. (englanniksi)