Baltian ilmavalvonta

Baltian ilmavalvonta valvoo Viron, Liettuan ja Latvian ilmatilaa niiden omien ilmavoimien ja ilmavalvonnan ja Naton lentokoneiden ja muun kaluston avulla.

Baltian maiden kartta

Neuvostoliiton hajaannuttua Baltiaan syntyneet tasavallat pyrkivät siihen, että niiden alueelle jääneet Venäjän asevoimat poistetaan ripeästi. Tähän pyrittiin myös ilmavoimien, lentotukikohtien ja valvontaan käytettävien tutkien osalta, mikä muutti Baltian ilmapuolustuksen.

Baltian maiden ilmatilan rauhan ajan valvonnasta (engl. Air Policing) tehtiin päätös maaliskuussa 2004 Natossa jo muutama päivä ennen Baltian maiden jäsenyyspäätöstä. Nato-maat lähettävät vuorotellen neljä hävittäjälentokonetta Baltiaan. Baltian ilmatilan valvonta on ollut vaikeaa joillekin eurooppalaisille Nato-maille. Osa niistä katsoo, ettei ympärivuorokautinen hävittäjäpäivystys ole tarpeellista. On esitetty, että Natossa Baltian valvontavuorot aiheuttavat ”kriisin” joka neljäs kuukausi. Toisaalta Baltian ilmatilan rauhanajan valvonta on balttien mielestä ainoa konkreettinen hyöty, joka Natoon liittymisestä voidaan osoittaa.[1]

TutkavalvontaMuokkaa

Itsenäistyttyään Viro, Liettua ja Latvia jäivät ilman valvontakykyä. Tämä teki niiden alueellisen koskemattomuuden valvonnan vaikeaksi, koska ei ollut keinoja tutkavalvontaan eikä hävittäjiä, joita lähettää tunnistuslennoille. Nato-jäsenyyden myötä asia ratkaistiin siten, että Liettuaan Kaunasin lähelle Karmelavan tukikohtaan perustettiin vuonna 2000 Viron, Liettuan ja Latvian yhteinen ilmavalvonta-aluekeskus BALTNET, johon hankittiin yhdysvaltalainen Lockheed-Martin TPS-117 -kaukovalvontatutkakalusto. BALTNET ja lentokone ovat osa Naton järjestelmää. Kaukovalvontatutkalla pystyy valvomaan ilmatilaa Baltian ulkopuolelle noin 400 kilometrin päähän 30 kilometrin korkeudelle. Natolla on vastaavia tutka-asemia kymmenisen kappaletta Naton itärajalla Romaniasta Liettuaan.

21. huhtikuuta 2003 Virossa avattiin Lockheed-Martin TPS-117 -tutka-asema Kellaveressä (noin sata kilometriä Tallinnasta itään). Vuotta myöhemmin 17. huhtikuuta 2004 Virossa Ämarin tukikohdassa avattiin keskialueen valvontatutka ASR-8. Liettuaan avattiin EADSin lyhyen ja keskipitkän matkan tutka TRML 3D/32 3D (valvontakyky 200 kilometriin) 2001 allekirjoitetulla sopimuksella 2003. Pitkänmatkan tutka Lockheed-Martin TPS-117 otettiin käyttöön kuukausien koekäyttöjakson jälkeen Audrinissa 4. maaliskuuta 2004. Kaukovalvontatutka Lockheed-Martin TPS-117 aloitti toimintansa Latviassa Audrinissa lähellä Venäjän rajaa 190 kilometrin päässä Riiasta. Tutka kytkettiin BALTNETiin syyskuussa 2003. Heinäkuussa 2003 aloitti toimintansa Norjan lahjoittama ASR-7-tutka Ventspilsissä.

HävittäjävalvontaMuokkaa

Tutkavalvonnan lisäksi Viron, Liettuan ja Latvian ilmatilaa valvotaan Nato-liittolaisten tarjoamien neljän hävittäjäkoneen parven turvin. Tunnistusta varten voidaan lähettää kaksi hävittäjää tunnistamaan tutkassa havaittu kohde. Šiauliain lähellä sijaitsevalta Zokniain sotilaslentokentältä pitäisi hävittäjän ehtiä kohteeseensa Baltiassa 15 minuutissa. Muita mahdollisia harjoiteltuja laskeutumispaikkoja hävittäjille ovat Latvian Riian, Viron Tallinnan ja Liettuan Vilnan lentokentät.

Belgia, Tanska, Yhdistynyt kuningaskunta, Norja, Alankomaat, Saksa, Yhdysvallat ja Puola ovat vuorotelleet kolmen kuukauden jaksoissa. Ensimmäisenä valvonnan aloitti Belgian 349. hävittäjälaivue 29. maaliskuuta 2004 F-16-hävittäjillä. Huollon tarvitsema varustus kuljetettiin paikalle C-130-kuljetuskoneella kahta päivää aikaisemmin. Ensimmäinen tunnistustehtävän belgialaiset suorittivat 2. huhtikuuta 2004 venäläisen Iljušin Il-18 -koneen tultua Viron ilmatilaan. Koneen tunnisti ensimmäisen kerran Suomenlahden kansainvälisessä ilmatilassa suomalainen F-18 Hornet. Sotilaallisesti liittoutumattomina maina Suomi tai Ruotsi eivät osallistu Nato-maiden järjestämään koordinoituun ilmavalvontaan.

Belgiaa seurasi kesällä 2004 Tanska, joka niin ikään käytti valvontaan F-16-hävittäjiä. Lokakuuta 2004 tammikuuhun 2005 valvoi Baltian ilmatilaa Iso-Britannia Tornado F3-hävittäjillä, mitä seurasi Norja neljällä F-16-hävittäjällä. Hollanti valvoi ilmatilaa kesäkuulle 2005 F-16-hävittäjillä. Tästä jatkoi Saksan Luftwaffe neljällä vanhalla F-4 Phantom II:lla 23. kesäkuuta 2005. Lokakuusta tammikuun alkuun valvontavuoro on Yhdysvalloilla, mistä tammikuussa jatkoi Puola.

Tähän asti ehkä merkittävin tapaus on ollut Suhoi Su-27:n putoaminen Liettuan ilmatilassa 15. syyskuuta 2005. Saksalaiset F-4-koneet ehtivät kahdeksan minuutin kuluttua hälytyksestä Liettuassa sijaitsevan onnettomuusalueen yläpuolelle. Kone kuului muodostelmaan, jossa Berijev A-50-tutkavalvontakoneen suojana lensi kuusi Suhoi Su-27 -hävittäjää.

1. huhtikuuta 2006 kolmen kuukauden valvontavuorot muuttuivat neljän kuukauden mittaiseksi huollon tekemiseksi halvemmaksi, jolloin Baltian ilmatilaa alkaa valvoa ensimmäistä kertaa Turkki. Elokuussa Turkin jälkeen valvonnan aloitti Espanja. [2]

VuoroluetteloMuokkaa

Aloituspäivä Maa Hävittäjä Viite
30. maaliskuuta 2004   Belgian ilmavoimat (1.) F-16AM Fighting Falcon [3]
1. heinäkuuta 2004   Tanskan ilmavoimat (1.) F-16AM Fighting Falcon [4]
30. lokakuuta 2004   Yhdistyneen kuningaskunnan ilmavoimat (1.) Panavia Tornado F.3
1. tammikuuta 2005   Norjan ilmavoimat (1.) F-16AM Fighting Falcon [5]
30. maaliskuuta 2005   Alankomaiden ilmavoimat (1.) F-16AM Fighting Falcon (1.)
30. kesäkuuta 2005   Saksan ilmavoimat (1.) F-4F Phantom II [6]
12. lokakuuta 2005   Yhdysvaltain ilmavoimat (1.) F-16CJ Fighting Falcon

[7] ,[8]

1. tammikuuta 2006   Puolan ilmavoimat (1.) MiG-29A (1.) [9]
31. maaliskuuta 2006   Turkin ilmavoimat (1.) F-16C Fighting Falcon (1.) [10]
1. elokuuta 2006   Espanjan ilmavoimat (1.) Mirage F-1M (1.) [11] , [12]
1. joulukuuta 2006   Belgian ilmavoimat (2.) F-16AM Fighting Falcon [13]
1. huhtikuuta 2007  Ranskan ilmavoimat (1.) Mirage 2000C
1. elokuuta 2007   Romanian ilmavoimat (1.) MiG-21MF-75
1. marraskuuta 2007   Portugalin ilmavoimat (1.) F-16AM Fighting Falcon
16. joulukuuta 2007   Norjan ilmavoimat (2.) F-16AM Fighting Falcon
15. maaliskuuta 2008   Puolan ilmavoimat (2.) MiG-29A
30. kesäkuuta 2008   Saksan ilmavoimat (2.) F-4F Phantom II
30. syyskuuta 2008   Yhdysvaltain ilmavoimat (2.) F-15C Eagle
4. tammikuuta 2009  Tanskan ilmavoimat (2.) F-16AM Fighting Falcon
1. toukokuuta 2009   Tšekin ilmavoimat (1.) JAS 39C Gripen
1. syyskuuta 2009   Saksan ilmavoimat Eurofighter Typhoon [14]
3. marraskuuta 2009   Saksan ilmavoimat F-4F Phantom II [14]
4. tammikuuta 2010   Ranskan ilmavoimat Mirage 2000C [15][16]
1. toukokuuta 2010   Puolan ilmavoimat MiG-29A [17]
1. syyskuuta 2010   Yhdysvaltain ilmavoimat F-15C Eagle [18]
5. tammikuuta 2011   Saksan ilmavoimat F-4F Phantom II [19]
28. huhtikuuta 2011   Ranskan ilmavoimat Mirage 2000C [20]
2. syyskuuta 2011   Tanskan ilmavoimat F-16AM Fighting Falcon
4. tammikuuta 2012   Saksan ilmavoimat F-4F Phantom II [21]

IlmatilanloukkauksiaMuokkaa

Virolle, Latvialle ja Liettualle ei jäänyt maiden itsenäistyttyä riittävää kalustoa ilmatilan valvomiseen eikä riittävän nopeita lentokoneita tunnistuslentojen suorittamiseen. Tutkilla havaittuja luvattomia ylilentoja esiintyi runsaasti. Baltian maat ovat omaksuneet Natoon liittymisensä jälkeen periaatteen, jonka mukaan vähäisistäkin ilmatilanloukkauksista tiedotetaan. Joissakin tapauksissa ilmatilanloukkauksista lähetetään virallinen tiedonanto eli nootti, johon odotetaan vastausta. Suurin osa epäillyistä ilmatilanloukkauksista tapahtuu Virolle kuuluvan Vaindloon saaren kohdalla Suomenlahdella, missä ilmatilanloukkauksen kesto on lyhyt.

Yhdysvaltalaisten valvontavuorollaMuokkaa

Saksalaisten valvontavuorollaMuokkaa

  • 15. syyskuuta 2005 – kuusi venäläistä Suhoi Su-27 -hävittäjää ja Berijev A-50 -hävittäjää suoritti luvallisen lennon Viron ilmatilassa tutkavalvontakoneen havainnoimana. Tapahtuma oli kuitenkin sopimusehtojen vastainen, sillä toisiotutkavastaimet eivät olleet päällä. Venäjän puolustusministeri Sergei Ivanov kehotti virolaisia tutkimaan kansainvälistä oikeutta esittäen samalla, että oli mahdollista ettei sotilaskoneissa ollut toisiotutkavastaimia. Ivanovin mukaan oli myös mahdollista, että vaikka toisiotutkavastaimia olisikin ollut, niiden kytkeminen päälle ei ollut lakisääteinen velvoite.

Alankomaalaisten valvontavuorollaMuokkaa

 
Romanian ilmavoimien Antonov An-26 heinäkuussa 2005 Englannissa.
  • 23. huhtikuuta 2005 kello 13:49 – venäläinen sotilaskuljetuslentokone Antonov An-26 esiintyi Viron Vaindloon saaren lähistöllä yli meripeninkulman (1 852 metriä) syvyydessä suuntanaan Kaliningrad. Kone ei kytkenyt toisiotutkavastainta päälle pitääkseen yhteyden Viron lennonjohtoon.
  • 29. kesäkuuta 2005 kello 16:59 – venäläinen kuljetus- ja matkustajakone Iljušin Il-18 esiintyi Viron Vaindloon saaren lähistöllä 13 sekunnin ajan 0,6 meripeninkulman (1 111,2 metriä) syvyydessä.

Brittien valvontavuorollaMuokkaa

 
Bulgarian VIA-lentoyhtiön kone Tupolev Tu-154M Düsseldorfin kansainvälisellä lentoasemalla Saksassa lokakuussa 2003.

Belgialaisten valvontavuorollaMuokkaa

 
Venäjän kansallisen lentoyhtiön Aeroflotin kone Iljušin Il-18 Domodedovon kansainvälisellä lentoasemalla Moskovassa.

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa

 
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Baltian ilmavalvonta.

Belgialaiset F-16AM:tMuokkaa

29.3.-30.6.2004 4 kpl F-16AM:iä 239. laivueesta Kleine Brogelin lentotukikohdasta

Tanskalaiset F-16:tMuokkaa

1.7- 14.10.2004

Brittiläiset Tornado F3:tMuokkaa

Norjalaiset F-16:tMuokkaa

Yhdysvaltalaiset F-16:tMuokkaa