Baggbölen kartano
Baggbölen kartano (ruots. Baggböle herrgård) on Uumajan kunnassa Ruotsissa sijaitseva kartanorakennus. Vuonna 1846 valmistunut rakennus oli James Dickson & Co:n omistama, ja rakennuksessa asuivat Baggböle sågverkin (suom. Baggbölen sahan) johtajat. Kartano sijaitsee Uumajajoen Baggböle-koskella (ruots. Baggböleforsen) noin kymmenen kilometriä ylävirtaan Uumajan keskustasta. Se on suunniteltu Uumajan seurakunnan kappalaisen, Johan Anders Linderin piirustusten mukaan.[1]
| Baggbölen kartano | |
|---|---|
| Baggböle herrgård | |
 Baggbölen kartano elokuussa 2011. |
|
| Sijainti | Uumaja, Ruotsi |
| Koordinaatit | |
| Rakennustyyppi | kartano |
| Valmistumisvuosi | 1846 |
| Suunnittelija | Johan Anders Linder |
 |
|
Kappalainen Linder palkattiin usein arkkitehdiksi ja rakennusmestariksi eri rakennuksille Uumajassa, koska hänen kykyään laatia empiretyylisiä puutaloja arvostettiin. Linderin päiväkirjan mukaan hänet palkittiin suunnittelutyöstään rakennuksen avajaisissa vuonna 1847. Hän sai 50 kruunua James Robertson Dicksonilta, joka edusti tilaisuudessa göteborgilaista James Dickson & Co -yritystä.
Yritys osti sahan vuonna 1840. Seuraavina vuosikymmeninä yritystä syytettiin valtion metsien luvattomasta hakkuusta, jota ruvettiin kutsumaan nimellä "baggböleri"[2].
Arkkitehtuuri muokkaa
Kartano on rakennettu puutavarasta, jota peittää höylätyt puupaneelit, ja se on maalattu valkoisella pellavaöljypohjaisella maalilla, jotta se muistuttaisi nykyaikaista kivitaloa. 500 neliömetrin lattiatilalla kahdessa huoneessa, se oli yksi alueen suurimpia taloja. Molemmat, sekä rakennuksen etu- että takaosa ovat uusklassisia julkisivuja, jotka on koristeltu doorilaisilla pilastereilla. Sekä sisä- että ulkopuolelta kartano on edelleen erittäin hyvin säilynyt.
Hyvin vähän on kuitenkin säilynyt kartanon kahdesta siivestä, puutarhasta, ja monista muista rakennuksista, jotka alun perin kuuluivat kartanoon, rakennukset, jotka sisälsivät koulun, tallin, kaksi huvimajaa ja keilaradan.
Saha-aikakausi muokkaa
Kartanosta, joka rakennettiin joenrannan yläpuolelle, oli näkymät vuokrakasarmille, toimistoille, materiaalivajoihin, ahjoon ja venevajaan, jotka oli kerätty jokivarren alueelle, jossa sijaitsee nykyään Arboretum Norr. Mikään näistä rakennuksista ja sahatalot - joista ylempi rakennettu vuonna 1842, alempi vuonna 1850 - joissa molemmissa oli kahdeksan vesikäyttöistä sahaa, eivät ole säilyneet. Yksi pokasaha on säilytetty ja laitettu toimintakuntoon, ja se on nähtävissä Umeå Energicentrumissa Klabbölessä, Uumajajoen toisella puolella.
Sahauksen kukoistamisen jälkeen vuosina 1850–1880, noin 170 miehen tehdas muutti sahatoimintansa (ja joitain pajoja) vuonna 1855 uuteen höyrysahaan Holmsundissa, jossa liikkeellä oli ollut jo pitkään sen lastauspaikka. Toiminta Baggbölessä meni selvitystilaan ja päättyi.[3]
Nykyaika muokkaa
Lahjoituksen ansiosta Umeå Missionsförsamling saattoi vuonna 1968 - samana vuonna, kun kartano julistettiin kulttuuriperintökohteeksi - ottaa haltuunsa Baggbölen kartanon, joka remontointiin ja vihittiin uudelleen käyttöön vuonna 1971.[1][4] Seuraavat 35 vuotta seura hallinnoi toimintaa, joka ensisijaisesti vapaaehtoistyön kautta perusti kartanolle suositun kesäkahvilan ja matkakohteen Uumajan alueella - ei vähiten Vapun juhlimisen takia. Vuonna 2006 yksityinen liikemies osti maatilan ja noin 340 hehtaarin tontin, ja alkoi tehdä korjaustöitä laajentaakseen julkista sektoria.
Katso myös muokkaa
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Baggböle herrgård umea.se. Arkistoitu 5.5.2014. Viitattu 24.5.2014. (ruotsiksi)
- ↑ Baggböle sågverk umea.se. Arkistoitu 5.5.2014. Viitattu 24.5.2014. (ruotsiksi)
- ↑ Historia baggboleherrgard.se. Arkistoitu 24.5.2014. Viitattu 24.5.2014. (ruotsiksi)
- ↑ Baggböle herrgård vbm.se. Västerbottens museum. Arkistoitu 17.5.2014. Viitattu 24.5.2014. (ruotsiksi)
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Baggbölen kartano Wikimedia Commonsissa
- Baggbölen kartanon kotisivut (Arkistoitu – Internet Archive)
- Besöksområdet Baggböle (Arkistoitu – Internet Archive)
