Bad Oeynhausen
Bad Oeynhausen on kaupunki Nordrhein-Westfalenin osavaltiossa Saksan länsiosassa. Sen historia kylpyläkaupunkina alkaa 1800-luvulta. Weser virtaa aivan kaupungin itäpuolitse.
| Bad Oeynhausen | |
|---|---|
 |
|
 vaakuna |
|
  Bad Oeynhausen |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Saksa |
| Osavaltio | Nordrhein-Westfalen |
| Piirikunta | Minden-Lübbecken piirikunta |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 64,8 km² |
| Korkeus | 55 m |
| Väkiluku (2020) | 48 555[1] |
| – Väestötiheys | 749 as./km² |
| Postinumero | 32545, 32547, 32549 |
| Suuntanumero(t) | 05731, 05734 |
Maantiede muokkaa
Bad Oeynhausen sijaitsee Nordrhein-Westfalenin koilliskulmalla matalahkon Wiehengebirge-vuoriston eteläpuolella. Bad Oeynhausenin etäisyys Hannoverista on noin 70 kilometriä länsilounaaseen, Bielefeldistä noin 30 kilometriä koilliseen ja Mindenistä runsaat 10 kilometriä lounaaseen.[2] Bad Oeynhausen kuuluu Nordrhein-Westfalenin koillisosan kattavaan noin kahden miljoonan asukkaan Ostwestfalen-Lippen alueeseen, joka vastaa Detmoldin hallintopiiriä.
Bad Oeynhausen rajoittuu idässä Weseriin, jonka 72-kilometrinen sivujoki Werre virtaa kaupungin halki lännestä itään. Kaupungin korkein kohta on Wiehenin vuoriston kupeessa 269 metriä merenpinnan yläpuolella ja matalin Weserin rannalla 45 metriä mpy.
Bad Oeynhausen koostuu kantakaupunki Bad Oeynhausenista (Stadtzentrum) ja seitsemästä entisestä maalaiskunnasta, jotka liitettiin Bad Oeynhauseniin 1973. Kantakaupunki sijaitsee nykyisen Bad Oeynhausenin eteläosassa. Muut kaupunginosat ovat Wulferdingsen, Volmerdingsen, Werste ja Eidinghausen kantakaupungin pohjoispuolella, Dehme ja Rehme Weserin rannalla ja Lohe kantakaupungin eteläpuolella.
Historia muokkaa
Bad Oeynhausenin osa-alueista Rehme mainitaan asiakirjoissa vuosilta 753 ja 785. Keskiaikana asutustihentymiä oli myös osa-alueilla Werste, Eidinghausen, Volmerdingsen ja Wulferdingsen. Seutukunnan kehitystä haittasi sijainti Mindenin ja Ravensbergin valtapiirien rajaseudulla, eikä Weseristäkään saatu logistista hyötyä, koska satama puuttui. Hallinnollinen hajanaisuus päättyi 1719, jolloin perustettiin preussilainen aluekokonaisuus Minden-Ravensberg. Napoleonin sotien aikana Bad Oeynhausen kuului lyhyen aikaa Weserin departementtiin, joka oli osa Westfalenin kuningaskuntaa. Wienin kongressissa 1815 alueet liitettiin Preussiin.
1700-luvun puolivälissä avattiin suolakaivos, ja seuraavalla vuosisadalla etsittiin uusia suolaesiintymiä, joiden oli määrä tehdä Preussi riippumattomaksi suolantuonnista. Löytyikin kuumia lähteitä, joiden ansiosta paikkakunnasta kasvoi nopeasti kylpyläkaupunki. Kuningas Fredrik Vilhelm IV antoi 1848 paikkakunnalle nimen "Königliches Bad Oeynhausen" ja 1860 se kohotettiin kaupungiksi. Bad Oeynhauseniin rakennettiin 1800-luvulla niin paljon aikakautta edustavia taloja, että kaupunkia alettiin kutsua 19. vuosisadan arkkitehtuurin museoksi, "Architekturmuseum des 19. Jahrhunderts".[3]
Kylpyläkaupungit eivät olleet toisessa maailmansodassa ensisijaisia pommituskohteita. Sodan jälkeen britit miehittivät Bad Oeynhausenia, ja vuodesta 1954 kaupunkia päästiin jälleen kehittämään. Sinne rakennettiin hoitolaitoksia, kuten Gollwitzer-Meier-Klinik ja Auguste-Viktoria-Klinik. 2000-luvulle tultaessa Bad Oeynhausenin profiilia kylpylä- ja matkailukaupunkina kohotettiin edelleen.[3] Samaan aikaan kaupungin väkiluku ylitti 50 000 asukkaan rajan, minkä jälkeen se on hieman laskenut.
Bad Oeynhausenin maamerkki on Jordansprudel, suihkulähde, joka avattiin 1920-luvulla. Suihkulähde on aktiivinen pääsiäisestä lokakuuhun ja sen suihku yltää noin 20 metrin korkeuteen. Kaupungin sydän on noin 26-hehtaarinen puisto Kurpark Bad Oeynhausen.
Talous ja liikenne muokkaa
Bad Oeynhausenin mainetta kylpyläkaupunkina on hyödynnetty rakentamalla sinne terveydenhuollon klusteri. Klinikoiden ja sairaaloiden ohella kaupungissa on erityyppisiä hoitokoteja. Bad Oeynhausenin teollisuus koostuu keskisuurista yrityksistä. Puunjalostus, muoviteollisuus ja koneenrakennus ovat merkittäviä toimialoja.[4]
Bad Oeynhausenin rautatieasema sijaitsee rataosuudella Hamm–Minden. Asemalla pysähtyvät sekä paikallis- että intercity-junat. Kaupungissa on myös toinen, alemman luokan rautatieliikennepaikka, Bahnhof Bad Oeynhausen Süd. Se sijaitsee Weserin rautatien varrella ja siellä pysähtyvät paikallisjunat. Moottoritie BAB 2 kulkee Bad Oeynhausenin kaakkoisosan halki ja Alankomaiden rajalta alkava BAB 30 päättyy Bad Oeynhauseniin.
Lähteet muokkaa
- ↑ Bevölkerungsstand nach Geschlecht - Gemeinden - Monat (ab 2000) Landesdatenbank.nrw.de. Information und Technik Nordrhein-Westfalen Statistisches Landesamt. Viitattu 3.1.2021.
- ↑ Entfernung von Bad Oeynhausen nach_ Luftlinie.org. Viitattu 5.6.2020.
- ↑ a b Ein kurzer Gang durch die Geschichte Bad Oeynhausens Staatsbad-oeynhausen.de. Staatsbad Bad Oeynhausen GmbH. Arkistoitu 28.6.2020. Viitattu 5.6.2020.
- ↑ Starke Wirtschaft - Starke Stadt Badoeynhausen.de. Stadt Bad Oeynhausen. Arkistoitu 19.7.2020. Viitattu 6.6.2020.
