B. H. Päivänsalo
Bror Hannes (B. H.) Päivänsalo (vuoteen 1906 Helander; 1. tammikuuta 1875 Turku – 23. elokuuta 1933) oli suomalainen pappi, kansanedustaja ja kirjailija sekä v. 1926 perustetun Suomen sisälähetysliiton perustaja.[1]
Henkilöhistoria muokkaa
Päivänsalon vanhemmat olivat kenkäkauppias Johan Helander ja Augusta Magdalena Jansson. Hän pääsi ylioppilaaksi 1893 ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1895, teologian kandidaatiksi 1898, teologian lisensiaatiksi 1894 ja teologian tohtoriksi 1907. Päivänsalo vihittiin papiksi 1899. Hän teki opintomatkoja Egyptiin ja Palestiinaan 1927 ja 1929 sekä Kreikkaan ja Vähään Aasiaan 1928.
Päivänsalo toimi Heinolan opettajaseminaarin uskonnon ja historian lehtorina 1901–1907 sekä Helsingin kaupunkilähetyksen johtajana 1906–1917 ja 1921–1933. Hän oli Helsingin pohjoisen suomalaisen seurakunnan kappalaisena 1915–1917 ja Kuopion maaseurakunnan kirkkoherrana 1917–1921.
Päivänsalo oli suomalaisen puolueen ja kokoomuksen kansanedustajana 1917–1918 (Kuopion läänin läntinen vaalipiiri) ja 1929–1933 (Uudenmaan läänin vaalipiiri). Hän kuului myös Helsingin kaupunginvaltuustoon.
Päivänsalon puoliso oli Laina Elisabet Leidenius.[2] Päivänsalon poikia olivat Suomen kristillisen liiton ensimmäinen puheenjohtaja Olavi Päivänsalo (1916–1984), Pornaisten kirkkoherra Armo Päivänsalo (1902–1973), kasvatustieteen professori Paavo Päivänsalo (1918–2004) ja Helsingin Kaupunkilähetyksen johtaja, teologian tohtori Veikko Päivänsalo (1903–1978).[3] Bror Hannes Päivänsalon pojanpoika on tietokirjailija ja kristinuskon puolustaja Martti Päivänsalo. Päivänsalon tyttärestä Rauha Aulikki Päivänsalosta (s. 1904) tuli lääkäri.[2] Kauppaneuvos Hugo Helander oli puolestaan Bror Hannes Päivänsalon veli.[4]
Teoksia muokkaa
- Silmäyksiä kuolleitten maailmaan. WSOY 1920.
- Henkien ja kuolleitten maailma. WSOY 1924.
- Muutama kuollut herää: Kuvauksia Helsingistä ja muualta. Otava 1909.
- Piirteitä neologian vaikutuksesta Suomen kirkollisiin ja uskonnollisiin oloihin 18:iinen vuosisadan keskivaiheilta 19:iinen vuosisadan keskivaiheille, väitöskirja. 1901
- Suomen koulun uskonnonopetus ja valistussuunta. 1904
- Apostolein teot I–III (selityksiä). 1904-1905
- Raamattua lapsille. 1906
- Näkymätön käsi: Uskonnollinen romaani. 1915
- Kiirastulen läpi. 1916
- Johanneksen ilmestys. 1921
- Gennesaretin rannoilla: Matkakuvaus. 1926
- Jerusalemissa: Matkakuvaus. 1927
- Suomen sisälähetys 1-2. 1931-1932
Lähteet muokkaa
- Päivänsalo, B. H: Suomen sisälähetys: Osa 2. Wsoy, Porvoo, 1932
- B. H. Päivänsalo SKS:n kirjailijamatrikkelissa (toimimaton linkki)[vanhentunut linkki]
- Wikiaineisto: Kuka kukin oli 1961.
- Sulamaa, Kaarle: Päivänsalo, Bror Hannes (1875–1933). Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 28.2.2001. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Viitteet muokkaa
- ↑ Päivänsalo, H. B.: Suomen sisälähetys 2, s. 42.
- ↑ a b Juhani Kirpilä, Sisko Motti, Anna-Marja Oksa (toim.): Suomen lääkärit 1962, s. 506. Helsinki: Suomen Lääkäriliitto, 1963.
- ↑ Viro, Voitto: Vanha hautausmaa (2. painos), s. 66, 174 ja 192. Helsinki: Otava, 1993.
- ↑ Hugo Helander Biografiasampo. Viitattu 1.8.2022.
Aiheesta muualla muokkaa
- B. H. Päivänsalo Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
- B. H. Päivänsalo : Ketä faraota Mooses ja Aaron puhuttelivat, Suomen Kuvalehti, 06.04.1929, nro 14, s. 29, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- B. H. Päivänsalo : Missä oli Getsemanne?, Suomen Kuvalehti, 13.04.1929, nro 15, s. 25, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- B. H. Päivänsalo : Aabrahamin ja Saaran haudoilla, Suomen Kuvalehti, 20.04.1929, nro 16, s. 22, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot