Azusa-kadun herätys
Azusa-kadun herätys on William J. Seymourin vuonna 1906 Los Angelesissa käynnistämä herätysliike, jonka välityksellä kymmenet tuhannet ihmiset kokivat Pyhän Hengen kasteen. Azusa-kadun herätys sai maailmanlaajuista huomiota ja teki helluntailaisuudesta kansainvälisen liikkeen.[1] Azusa-kadun herätys levisi ja organisoitui verkostoksi nopeasti sekä lähetti muutamassa vuodessa kymmeniä lähetystyöntekijöitä. Azusa-kadun herätystä pidetään helluntailaisuuden alullepanneena liikkeenä.[2]
Historia muokkaa
Azusa-kadun herätyksen käynnistänyt Seymour oli omaksunut aikaisemmin metodistisen pyhitysliikkeen näkemyksen täydellisestä pyhityksestä uskoontulon jälkeisenä kertakaikkisena kokemuksena. Seymour oli oppinut Charles Fox Parhamilta, että pyhitystä seuraa Pyhän Hengen kaste ja sen merkkinä kielilläpuhuminen.[2]
Azusa-kadun herätyksen käynnistänyt Seymour kutsuttiin helmikuussa 1906 pienen Los Angelesissa sijainneen metodistisen pyhitysliikkeeseen lukeutuneen saarnaajan sijaiseksi. Kutsujat vierastivat kuitenkin Seymourin uutta opetusta pyhityksen ja henkikasteen suhteesta ja sulkivat Seymourin toiminnan ulkopuolelle maaliskuussa 1906. Tämän jälkeen Seymour asettui asumaan muutaman uskonystävänsä luo, jotka yhdessä Seymourin kanssa ryhtyivät rukoilemaan Pyhän Hengen kastetta.[2]
Muutamassa viikossa tapahtumat puhkesivat herätykseksi ja kodissa pidetyt herätyskokoukset kasvoivat niin, että ryhmittymän oli etsittävä itselleen kirkkorakennus. Sopiva tila löytyi Azusa-kadun varrelta entisestä afrikkalaisperäisten metodistien kirkkorakennuksesta. Aikaisemmin rakennuksen alakerrassa toimineessa hevostallissa alkoi pääsiäisenä 1906 kokoontua Apostolic Faith Mission -niminen seurakunta.[2]
Pienestä rukospiiristä alkanut herätys levisi muutamassa viikossa ympäri Los Angelesia ja muutamassa kuukaudessa pitkin Kaliforniaa. Puolen vuoden jälkeen seurakuntia oli jo Yhdysvaltain itärannikolla. Liike alkoi syksyllä 1906 julkaista The Apostolic Faith -lehteä.[2]