Avaa päävalikko

Azoros (m.kreik. Ἄζωρος, myös Azorion, Ἀζώριον, lat. Azorus) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Perrhaibian maakunnassa Thessaliassa Kreikassa.[1][2] Sen arkeologinen alue sijaitsee Elassónan kunnassa noin 20 kilometriä luoteeseen Elassónan kaupungista ja noin 1,5 kilometriä eteläkaakkoon nykyisestä, kaupungista nimensä ottaneesta Ázoroksen kylästä.[3][4]

Azoros
Ἄζωρος
Sijainti

Azoros
Koordinaatit 39°59′13″N, 22°04′56″E
Valtio Kreikka
Paikkakunta Ázoros, Sarantáporo, Elassóna, Lárisa, Thessalia
Historia
Tyyppi kaupunki
Huippukausi 400–200-luvut eaa.
Kulttuuri antiikki
Bysantti
Alue Perrhaibia, Thessalia

HistoriaMuokkaa

Azoros sijaitsi Olympos-vuoren juurella sen länsipuolella. Se muodosti yhdessä kahden muun kaupungin, Dolikhen ja Pythionin, kanssa Perrhaibian Tripoliin nimellä tunnetun kaupunkiliiton. Livius ja Klaudios Ptolemaios mainitsevat kaupungin teoksissaan.[2][5]

 
Kartta kolmannen makedonialaissodan aikaisesta Thessaliasta, jossa näkyvät Azoroksen sekä muiden Perrhaibian Tripoliin kaupunkien sijainnit.

Azoria kukoisti klassiselta kaudelta 400-luvulta eaa. hellenistiselle kaudelle 200-luvulle eaa.[6] Makedonialaiset valtasivat kaupungin kolmannessa makedonialaissodassa vuonna 171 eaa. Kaupungin paikka säilyi asuttuna ainakin varhaisbysanttilaiselle kaudelle saakka.[4]

Perrhaibian Azorosta ei tule sekoittaa myös antiikin aikaiseen Azoraksen kaupungiin Pelagoniassa.[2]

Rakennukset ja löydöksetMuokkaa

Azoroksen akropolis eli linnavuori sekä alakaupunki oli ympäröity linnoitusmuurilla.[6] Azoroksen arkeologinen alue käsittää paikat, jotka tunnetaan nykyisin nimillä Kastrí, Ágios Athanásios, Paliokklísi ja Kopána. Kaikissa näissä paikoissa on joitakin kaupungin raunioita. Akropoliina toimi Kastrín kukkula. Siellä on jäänteitä linnoitusmuureista 400- ja 200-luvuilta eaa. Merkittävin muurin osa on noin 47 metriä pitkä ja säilynyt noin 1,5–2,5 metrin korkeudelta. Paikalta on löydetty myös Nikarkhoksen kartanoksi kutsutun suuren talon rauniot; jäänteitä joonialaistyylisestä, Apollon Lykeiokselle omistetusta temppelistä 200-luvulta eaa.; sekä varhaiskristillisen, kolmilaivaisen basilikakirkon jäänteet.[4][7]

Paliokklísissä arkeologinen alue on kooltaan noin 2 400 neliömetriä, ja sieltä on löydetty toisen kirkon jäänteet sekä varhaiskristillisen ja bysanttilaisen ajan hautausmaa, jonka haudoista on löydetty kulta- ja hopeakoruja. Myös Kopánasta on löydetty kirkon jäänteet.[4]

LähteetMuokkaa

  1. Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”459 Azoros”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation. Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1.
  2. a b c Smith, William: ”Azorus”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio.
  3. Azoros Pleiades. Viitattu 4.9.2017.
  4. a b c d Ακρόπολη Αζώρου: Περιγραφή Υπουργείο Πολιτισμού και Αθλητισμού. Viitattu 4.9.2017.
  5. Ακρόπολη Αζώρου: Ιστορικό Υπουργείο Πολιτισμού και Αθλητισμού. Viitattu 4.9.2017.
  6. a b Περραιβική Τρίπολη: Ιστορικό Υπουργείο Πολιτισμού και Αθλητισμού. Viitattu 4.9.2017.
  7. Περραιβική Τρίπολη: Περιγραφή Υπουργείο Πολιτισμού και Αθλητισμού. Viitattu 4.9.2017.