Avaa päävalikko
Adolf Iwar Arwidsson

Aura-seura oli nuorten yliopisto-opettajien vuonna 1815 Turussa perustama kirjallis-filosofinen seura, joka syntyi romantiikan ja kansallisten aatteiden merkeissä.[1] Se jatkoi 1700-luvulla toimineen Aurora-seuran perinteitä. Aura julkaisi vuosina 1817–1818 kirjallista Aura-kalenteria, jonka nimeksi Linsén ehdotti ensin Selmaa[1] sekä aikakauslehteä nimeltään Mnemosyne (ilmestyi 1819–1823). Auraan kuului Suomen silloisen kulttuurielämän vaikuttajista muiden muassa A. I. Arwidsson, J. J. Tengström, Reinhold von Becker, A. G. Sjöström ja J. G. Linsén, joka oli seuran perustaja ja sen innokkain jäsen[1].

Auran jäsenet laativat muun muassa kansallisia kulttuuriohjelmia. Ohjelmien laadintaan oli innoittamassa Suomen uusi asema Venäjän autonomisena suuriruhtinaskuntana. Tengströmin Aurassa ilmestynyt ohjelmakirjoitus (Muutamista Suomen kirjallisuuden ja kulttuurin esteistä) edusti konservatiivista linjaa. Arwidsson taas ammensi kansallisromantiikasta ja kiivaili suomalaisen kansallisuuden puolesta. Arwidsson kirjoitti aluksi seuran Mnemosyneen, mutta aikaa myöten lehti ei enää tyydyttänyt häntä. Hän olisi halunnut tehdä siitä julistavamman.[2]

Aura-seuralaiset ja erityisesti Arwidsson olivat maan johtomiesten tarkkailussa. Uusia, vapaamielisiä aatteita pidettiin yhteiskuntarauhan uhkana. Suomessa niihin katsottiin sekaantuneen Aura-seuralaisten lisäksi myös muita yliopistomiehiä, joiden muinaisuuteen ja romantiikkaan mieltynyt suuntaus oli maan johtomiehistä hullutusta.

Sekä seuran jäsenet että heidän julkaisemansa lehdet olivat ruotsinkielisiä. Poikkeuksena oli Reinhold von Becker, joka toimitti suomenkielisiä Turun Wiikko-Sanomia. Von Becker sanoutui irti Aura-seuralaisten keskuudessa yleisestä ja kansallisromantiikkaan liittyneestä kansan luonnontilan ihannoinnista. Esimerkiksi Linsén ja Arwidsson pitivät kansanvalistusta luonnonmukaisuuden turmeluna. Von Beckerin mielestä se taas oli välttämätöntä sivistystyötä. Hän ilmoitti oman lehtensä tavoitteiksi kansan lukutaidon parantamisen, kielenhuollon ja opetuksen.

Turun Wiikko-Sanomat January 8 1820.gif

LähteetMuokkaa

  • Yrjö Karilas (toim.): Pikku Jättiläinen, Suomenmaa, Historiamme kuuluisia yhdistyksiä, s. 555, 8. painos, WSOY 1958

ViitteetMuokkaa

  1. a b c Pikku Jättiläinen, s. 555
  2. Kannisto, Päivi: Suolatut säkeet : Suomen ja suomalaisten diskursiivinen muotoutuminen 1600-luvulta Topeliukseen. Painettu väitöskirja: Rantanen Päivi: Suolatut säkeet. SKS, Helsinki 1997. ISBN 951-717-947-2. Ellibs, Turku, 2007. ISBN 978-952-99867-3-6 (PDF). Kirja www:ssä.