Wikipedia

Aune Krohn

suomalainen kirjailija ja uskonnollisen kirjallisuuden suomentaja

Aune Ottilia Krohn, nimimerkki Kolmisointu, (6. maaliskuuta 1881 Helsinki – 16. tammikuuta 1967 Hattula) oli suomalainen kirjailija ja uskonnollisen kirjallisuuden suomentaja.[1][2]

Aune Krohn
Henkilötiedot
Syntynyt6. maaliskuuta 1881
Helsinki
Kuollut16. tammikuuta 1967
Hattula
Ammatti kirjailija, kielenkääntäjä
Vanhemmat Julius Krohn, Minna Krohn
Siviilisääty naimaton
Sukulaiset Aino Kallas
Muut tiedot
Lempinimet Kolmisointu

Vakaumuksellisena kristittynä Krohn teki nuorena työtä NNKY:n ja Kristillisen ylioppilasliiton piirissä[3]. Hän oli myöhemmin evankelisen herätysliikkeen aktiivi ja piti uskonnollisia tilaisuuksia liikkeen toisen aktiivin Liisa Tarvon kanssa heidän yhteisessä kodissaan.[4] Hän piti myös julkisia kristillisiä opetuspuheita.[3] Hän työskenteli erityisesti vakaumuksensa mukaisen kirjallisuuden suomentajana. Krohnilta on jäänyt elämään Titanic-hymninä tunnetun virren "Nearer, my God, to Thee" ("Sua kohti, Herrani") suomennos. Sisarukset Aino ja Aune Krohn olivat läheisiä, mutta Aunen vakaumus erotti heitä, ja vakaumuksensa näkökulmasta Aune Krohn myös kritisoi sisarensa tuotantoa, mikä loukkasi tätä.[5]

Maarit Leskelä-Kärjen kulttuurihistorian alan väitöskirjassa "Kirjoittaen maailmassa" Aunen elämää ja toimintaa tarkasteltiin ensimmäistä kertaa yhdessä hänen sisariensa Aino Kallaksen ja Helmi Krohnin rinnalla, ja nostettiin esiin hänen aktiivinen uskonnollinen ja kirjallinen toimijuutensa sekä hänen elämänsä yhtäältä äidin hoitajana ja toisaalta yhteinen elämä saman uskonnollisen vakaumuksen jakaneen Liisa Tarvon kanssa Hattulan Parolassa.[6] Naimaton Aune Krohn vastasi perheen toivomuksesta sairaan äidin Minna Krohnin hoidosta lähes kaksikymmentä vuotta tämän kuolemaan saakka. Hän kantoi vastuun myös Liisa Tarvosta tämän sairastaessa kroonista tuberkuloosia. Aune Krohn itse koki heidän suhteensa elämänkumppanuutena, työn ja arjen jakamisena. Hän vieroksui ajatusta fyysisestä rakkaussuhteesta, mutta samalla totesi Liisan olleen hänelle yhtä tärkeä ja läheinen kuin aviopuoliso.[7][4][8]

Sisarten väliset suhteet olivat sekoitus syvää kiintymystä ja Aunen alemmuudentunnetta loisteliaan ja kansainvälisen kirjailijasiskon rinnalla. Aunelle hyvin tärkeä oli myös suhde sisarpuoli Helmi Krohniin sekä vanhempaan veljeen Kaarle Krohniin. Koko Krohnien laaja perhepiiri oli Aunelle keskeinen. [9] Aino Kallas -elämäkerrassa Silja Vuorikurun mukaan sisarusten välit eivät olleet täysin auvoiset, vaikka sellaisen kuvan saattoi saada, sillä Aunen repliikeissä on havaittavissa sisarkateutta ilmentävää ironiaa.[4] Aino Kallas on Vuorikurun mukaan saanut sisarussuhteesta aineksia myös Sudenmorsiamen näytelmäversioon.[8]

Krohnin vanhemmat olivat professori Julius Krohn ja hänen toinen puolisonsa Maria Wilhelmiina (Minna) Lindroos. Hänen täyssisarensa oli kirjailija Aino Kallas ja sisaruspuoliaan Julius Krohnin ensimmäisestä avioliitosta olivat kirjailija Helmi Setälä, säveltäjä Ilmari Krohn ja kansanrunouden tutkija ja professori Kaarle Krohn.

Aune on haudattu Helsinkiin Hietaniemen hautausmaalle muiden sukulaistensa tapaan. [10]

Teokset muokkaa

  • Tarinoita lapsille, toim. "Kolmisointu". Kansanvalistus-seura, Kuopio 1905
  • Jeesus Kristus - tie, totuus, elämä: esitelmä kristillisessä oppilaskokouksessa. Tekijä, 1910
  • Sadun ja toden mailla. WSOY 1915
  • Jumalan teillä. WSOY 1918
  • Pyhiä hetkiä. WSOY 1924
  • Pelastuksen sanoma, kirj. Eino Sormunen, Yrjö J. E. Alanen, Aune Krohn. Suomen kristillisen ylioppilasliiton julkaisu. WSOY 1938
  • Matkamiehiä ja muukalaisia: muuan kirjeenvaihto 1933-1938, kirj. Liisa Tarvo, Aune Krohn. WSOY 1943
  • Jumalan varpunen: uskonnollisia runoja. Kuva ja sana, 1945
  • Ennenkuin hopealanka katkeaa .... WSOY 1951
  • Menneitten aikojen tarinaa. Valistus, Helsinki 1955
  • Paarmalinnun pesä. Suomen lähetysseura, 1956

Suomennoksia muokkaa

  • René François Nicolas Marie Bazin : Oberlén perhe. Otava 1903
  • Mathilda Roos : Näkymättömiä teitä : runoelma elämästä. WSOY 1903
  • Charles Wagner : Ystävä : sisäisiä keskusteluja. WSOY 1904
  • Mathilda Roos : Valkoisia kanervakukkia. Raittiuden ystävät, Helsinki 1907
  • Carl Axel Skovgaard-Petersen : Nuorison kirja. WSOY 1910, 7. painos 1947
  • Nils Beskow : Aamun kultamaa. WSOY 1912
  • Théodore Monod : Silmät luotuina Jeesukseen. WSOY 1912, 5. painos 1945
  • Gunner Engberg : Selja kukkii. WSOY 1921
  • Ingerborg Maria Sick : Ylätunturien pappi. WSOY 1921
  • J. R. Miller : Yläilmojen tuulia. WSOY 1922
  • Jakob ja Wilhelm Grimm : Lasten- ja kotisatuja 1-2 ; saksankielestä suom. Helmi Krohn, runot Aune Krohn. Karisto 1927
  • W. P. Livingstone : Villien valkoinen kuningatar Mary Slessor : lähetyksen uranuurtaja Kalabarissa. Suomen lähetysseura, Helsinki 1927
  • O. Hallesby : Rukouksen maailmasta. WSOY 1930, 7. painos 1973
  • E. Stanley Jones : Vuorisaarnan Kristus. WSOY 1933
  • E. Stanley Jones : Kärsivien Kristus. WSOY 1934
  • Fredrik Wislöff : Hänen kanssaan Golgatalle. Suomen lähetysseura, Helsinki 1939, 4. painos 1980
  • Fredrik Wislöff : Hänen kanssaan joka päivä. Suomen lähetysseura, Helsinki 1940, 3. painos 1961
  • Fredrik Wislöff : Taivas. Suomen lähetysseura, Helsinki 1945, 7. painos Kuva ja sana, Saarijärvi 2006
  • Raamatun aarteet : raamatullinen hakuteos. Kirjapaja, Helsinki 1947
  • Fredrik Wislöff : Voimallinen on Hänen armonsa : sana vuoden joka päivälle Psalmien kirjasta otetuin tekstein. Suomen lähetysseura, Helsinki 1950, 7. painos 1980
  • Fredrik Wislöff : Herran helmassa. Suomen lähetysseura, Helsinki 1951, 11. painos 1979
  • Pääkallonmetsästäjien parissa ; kirj. James Chalmers, Emil Birkeli. Suomen lähetysseura, Helsinki 1951
  • Fredrik Wislöff : Rikkaampaa elämää Jumalassa. Suomen lähetysseura, Helsinki 1955, 4. painos 1984
  • Fredrik Wislöff : Valoisa vanhuus. Suomen lähetysseura, Helsinki 1960, 14. painos 1977
  • Henrik Wrede : Jokilaivalla ja tarantassissa : matkakuvaus Siperiasta 100 vuoden takaa ; suom. Aune Krohn ; käännöksen tark. Lennart Pinomaa. Karas-sana, Lohja 1985

Lähteet muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. ↑ Leskelä-Kärki, Maarit: Aune Krohnin kristillinen ja kirjoittava elämä. Teoksessa Tanssiva nainen pakinova mies. Sukupuolten historiaa. .. Turun historiallinen yhdistys. https://thy.fi/julkaisut/historia-mirabilis/tanssiva-mies-pakinoiva-nainen-sukupuolten-historiaa/, 2001.
  2. ↑ Leskelä-Kärki, Maarit: Kirjoittaen maailmassa. Krohnin sisaret ja kirjallinen elämä. SKS, 2006.
  3. ↑ a b Leskelä-Kärki 2001 ja 2006, 205-245; Vuorikuru s. 110
  4. ↑ a b c Leskelä-Kärki 2001 ja 2006, erityisesti 205-245 ja 546-554; Vuorikuru, s. 229
  5. ↑ Vuorikuru s. 109–110. Sisarten välisistä suhteista Leskelä-Kärki 2006, 362-400.
  6. ↑ Leskelä-Kärki, Maarit: Kirjoittaen maailmassa. Krohnin sisaret ja kirjallinen elämä.. SKS, 2006.
  7. ↑ Leskelä-Kärki, Maarit: Kirjoittaen maailmassa. Krohnin sisaret ja kirjallinen elämä, s. 546-545. SKS, 2006.
  8. ↑ a b Vuorikuru s. 230
  9. ↑ Leskelä-Kärki, Maarit: Kirjoittaen maailmassa. Krohnin sisaret ja kirjallinen elämä., s. 383-400. SKS, 2006.
  10. ↑ Hautoja www.krohnfamily.org. Viitattu 21.4.2023.

Kirjallisuutta ja muuta muokkaa

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Aune_Krohn&oldid=22340427”