August Piponius
Elias August Piponius (7. tammikuuta 1868 Mikkeli – 21. kesäkuuta 1945 Helsinki) oli suomalainen maanmittari ja Teknillisen korkeakoulun professori. Hän suoritti laajoja isojakoja ja verollepanotöitä sekä useiden kaupunkien geodeettisiä mittauksia. Piponiuksen toiminta Suomen maanmittarikunnan kasvattajana oli merkittävä.[1][2]
Henkilöhistoria muokkaa
Piponiuksen vanhemmat olivat komissiomaanmittari Elias Piponius (1808–1885[3]) ja Anna Lovisa Paasonen. Piponius valmistui maanmittariksi Polyteknillisestä opistosta vuonna 1888, opiskeli Bonnin yliopistossa 1898–1900 ja suoritti maanviljelysinsinöörin tutkinnon Bonn-Poppelsdorffin maanviljelysakatemiassa Saksassa vuonna 1900.[2] Piponiuksen puoliso vuodesta 1893 oli Lydia Irene Malmström (k. 1947).[1] Pariskunnan tytär Verna Lydia Piponius (1894–1974) oli näyttelijä ja toinen tytär, Linnea Anna-Maria Piponius (1896–1979) puolestaan kuvataiteilija. Piponiuksen pojasta Aarno Eliaksesta (s. 1897) tuli lääkäri.[4] Piponiuksen nimi oli listalla, jonka vasemmistolainen Valpo keräsi toisen maailmansodan jälkeen suomalaisista, jotka se halusi karkottaa Siperiaan.[5]
Ammattiura muokkaa
Vuosina 1893–1900 Piponius työskenteli Viipurin läänin maanmittauskonttorin varamaanmittarina ja laati tuolloin muun muassa Terijoen kunnan Kellomäen kylän asemakaavan.[6] Piponius oli Teknillisen korkeakoulun maanjako- ja katasteritekniikan professorina 1910–1935.[7] Hän oli aloittanut Teknillisen korkeakoulun edeltäjän eli Polyteknillisen Opiston apuopettajana vuonna 1900 palattuaan Saksasta Suomeen. Piponius oli myös Helsingin yliopistossa kenttämittauksen ja vaakituksen ylimääräisenä opettajana 1920–1935. Hän julkaisi teoksen Maanjaosta ja sen vaikutuksesta maatilan arvoon 1906, lisäksi hän julkaisi tutkimuksia hakuteoksissa ja aikakauskirjoissa.[1] Piponius teki vuosina 1908 ja 1909 opintomatkan tutustuen maanjako-oloihin Ruotsissa, Tanskassa, Saksassa ja Norjassa. Hän suoritti useita isojakoja Viipurin läänissä ja mittasi geodeettisesti Viipurin laitakaupungit, Mikkelin, Lappeenrannan ja Haminan kaupungit sekä teki niille myös asemakaavat. Hän oli asiantuntijana kun jakolakia käsiteltiin eduskunnan laki- ja talousvaliokunnassa vuoden 1908 valtiopäivillä ja toimi saman valiokunnan sihteerinä vuosina 1912 ja 1913. Hän oli myös jäsenenä senaatin oikeustoimituskunnan hallinnollisten maanjako-asetusten laatimista varten vuonna 1914 asetetussa asiantuntijain komiteassa. Piponius oli Maanmittariyhdistyksen toimikunnan jäsen, Suomalaisen Tiedeakatemian apujäsen ja pöytäkirjuri sekä Suomen Maataloustieteellisen seuran jäsen.[2]
Lähteet muokkaa
- Suomen elämäkerrasto, WSOY 1955
- Uusi tietosanakirja 15. osa, Tietosanakirja Oy Helsinki 1964
- Foto.hut.fi
- Varejoki.net[vanhentunut linkki]
Viitteet muokkaa
- ↑ a b c Suomen elämäkerrasto, artikkeli "Piponius, August"
- ↑ a b c 70-vuotias. Prof. E. A. Piponius, Helsingin Sanomat, 06.01.1938, nro 5, s. 6, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ Kotivuori, Yrjö: Elias Piponius. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005.
- ↑ Juhani Kirpilä, Sisko Motti, Anna-Marja Oksa (toim.): Suomen lääkärit 1962, s. 489. Helsinki: Suomen Lääkäriliitto, 1963.
- ↑ http://siperiaan.blogspot.com/2007/02/siperiaan-karkoitettavat.html
- ↑ http://www.terijoki.info/kellomaki.htm (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Uusi tietosanakirja 15. osa, sivu 845