Atlantin vallankumoukset
kapina- ja vallankumousaalto Atlannin molemmin puolin 1700- ja 1800-lukujen vaihteessa
Atlantin vallankumoukset on käsite, jolla tarkoitetaan Atlantin valtameren ympäröivien seutujen kapina- ja vallankumousaaltoa, joka tapahtui 1700- ja 1800-lukujen vaihteessa. Käsite on yksi tärkeimmistä Atlantin historiatutkimuksessa.
Vallankumoukset muokkaa
- Yhdysvaltain vapaussota (1775–1783)
- Hollantilaisten isänmaallisten kapina (1785)
- Ranskan vallankumous (1789–1815)
- Haitin vallankumous (1791–1802)
- Puolan-Venäjän sota (1792)
- Kościuszkon kansannousu (1794)
- Irlannin kapina (1798)
- Espanjan kapina (1808–1814)
- Latinalaisen Amerikan itsenäisyyssodat (1808–1829)
- Perun itsenäisyyssota (1809–1824)
- Bolivian itsenäisyyssota (1809–1825)
- Argentiinan itsenäisyyssota (1810–1818)
- Meksikon vapaussota (1810–1821)
- Chilen itsenäisyyssota (1810–1826)
- Venezuelan itsenäisyyssota (1811–1823)
- Ecuadorin itsenäisyyssota (1820–1822)
Syitä muokkaa
Vallankumousaallon syyksi on ehdotettu valistusaatetta, minkä vuoksi siirtomaat alkoivat nähdä itsensä tasavertaisina isäntämaihinsa nähden. Myös Atlantin rannikkoalueiden välinen tiheäksi kehittynyt kaupankäynti levitti aatteita vallankumouksista. Siirtomaaisäntien 1700-luvulla käymät sodat, kuten seitsenvuotinen sota, olivat lisänneet verotusta ja tulleja siirtomaissa, mikä herätti suurta vastustusta.