Assignaatti

Assignaatti oli Ranskan suuren vallankumouksen alussa liikkeelle laskettu, paperirahaa korvannut eräänlainen arvopaperi. Virallinen nimitys oli ”Valtion erityiskassan maksumääräys”, ja niiden katteena käytettiin kuninkaan ja kirkon aiemmin omistamia maa-alueita, myöhemmin myös emigranteilta takavarikoituja tiloja.[1] Assignaatit olivat siis tavallaan omistusosuuskirjoja tähän omaisuuteen, ja niissä oli mainittu osuuden lunastaja, jolle maksettiin korkoa.

Viidensadan liiran (livres) assignaatti
Assignaattien arvo 1789-1796.

Assignaatteja pidettiin aluksi hyvänä sijoituksena, ja jopa aateliset ja papisto ostivat niitä runsaasti. Niillä alettiin hyvin pian keinotella kuin millä tahansa arvopapereilla.

Pian niiden luonne kuitenkin muuttui: niistä tuli setelirahaa, niitä painettiin katteettomasti ja niiden arvo romahti.[2] Kaikkiaan niitä laskettiin liikkeelle 45,5 miljardia, ja vuonna 1796 niiden arvo oli enää 0,3 % alkuperäisestä.[1] Tuhannet menettivät kaiken omaisuutensa assignaateilla keinottelun vuoksi.

Assignaatit lunastettiin 1797 vain murto-osalla nimellisarvostaan.[2] Lopullisesti assignaatit hävitti direktoriohallitus.

Suomalaiset assignaatitMuokkaa

Suomessa assignaatteja on laskenut liikkeelle Turun diskonttolaitos 1800-luvun alussa.[3]

LähteetMuokkaa

  1. a b Otavan iso Fokus, 1. osa (A-El), s. 225, art. Assignaatit. Otava, 1973. ISBN 951-1-00273-2.
  2. a b Kaisu-Maija Nenonen, Ilkka Teerijoki: Historian suursanakirja, s. 651, hakusana Assignaatit. WSOY, 1997. 951-0-22044-2.
  3. Seteleitä käteiseksi Taloustaito - Veronmaksajain Keskusliitto ry. Viitattu 27.11.2017. [vanhentunut linkki]

Aiheesta muuallaMuokkaa

 
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Assignaatti.