Avaa päävalikko

Arvo Olavi Ukkola (6. marraskuuta 1920 Kymi4. maaliskuuta 1968 Varkaus) oli suomalainen muusikko. Hän oli Pohjois- ja Etelä-Savossa sekä Pohjois-Karjalan länsiosissa vaikuttaneen Arvo Ukkolan yhtyeen laulusolisti, kitaristi ja johtaja.

Arvo Olavi Ukkola
A Ukkola korjattu 3 kehys3.jpg
Henkilötiedot
Syntynyt 6. marraskuuta 1920
Kymi
Kuollut 4. maaliskuuta 1968 (47 vuotta)
Varkaus
Ammatti Muusikko, vakuutustarkastaja, sähkö- ja autoasentaja
Muusikko
Taiteilijanimet Olli Arto
Laulukielet suomi
Tyylilajit tango
iskelmä
Soittimet laulu, kitara, rummut
Yhtyeet Arvo Ukkolan yhtye
Scala

Sisällysluettelo

Lapsuus ja nuoruusMuokkaa

Arvo Ukkola syntyi Hjalmar Viktor Ukkolan ja Alma Josefintytär Dufvan viidentenä poikana. Lapsuutensa ja nuoruutensa hän asui Karhulassa, jossa hän varttui nuorimpana leskiäidin viidestä pojasta. Täytettyään 18 hän joutui vuonna 1939 suoraan armeijasta sotaan. Arvo Ukkola palveli niin talvi- kuin jatkosodassakin viestimiehenä muun muassa Syvärillä, Karhumäessä ja Aunuksessa. Hän esiintyi sodan aikaan muutaman kerran myös Aunuksen radiossa asemiesilloissa.

Musiikillinen taustaMuokkaa

Arvo Ukkola oli itseopiskellut muusikko ja laulaja lukuun ottamatta laulutunteja, joita hän otti Helsingissä ennen sotaa. Hänen isänsä oli ollut lahjakas kyläpelimanni. Arvo Ukkolan musiikillinen lahjakkuus huomattiin jo hänen ollessaan alakoulussa. Kymin kunta olisi halunnut kouluttaa hänestä kanttorin, mutta leskiäiti ei halunnut ottaa vastaan "kunnan avustusta", vaan halusi itse kouluttaa poikansa ammattiin.

PerheMuokkaa

Arvo Ukkola avioitui heti sodan jälkeen vuonna 1945 Katri Kyllikki Ukkolan (o.s. Haatainen, 19232005) kanssa Karhulassa. Avioliitossa syntyi neljä lasta (Arja Kyllikki s.-45, Aila Tuulikki s.-46, Ari Olavi s.-53 ja Anne Katriina s.-56). Karhulan Sampolassa pidettiin suuret häät, joissa esiintyi orkesteri Scala. Tässä orkesterissa Arvo Ukkola oli toiminut rumpalina jo välirauhan aikana.

Arvo Ukkolan yhtyeMuokkaa

Vuonna 1948 perhe muutti Varkauteen. Arvo oli ammattikoulun käynyt sorvaaja ja aikoi A.Ahlströmille töihin, mutta musiikki vei miehen mennessään. Hän perusti vuonna 1948 Arvo Ukkolan yhtyeen, jossa soittivat Esa Pakarinen haitari, Erkki Loiva klarinetti ja Pia Grönlund piano. Esa Pakarisen valloitettua suomalaisten sydämet Pekka Puupäänä Arvo Ukkolan yhtye sai uuden kokoonpanon, jossa soittivat Onni Bovellan trumpetti, Valto Nikulainen haitari, Jarmo "Jarkka" Selin basso ja Pauli "Pami" Immonen rummut. Arvo soitti kaikissa kokoonpanoissa kitaraa sekä toimi solistina. Viimeisin ja pitkäaikaisin kokoonpano, jolla yhtye esiintyi viimeiset kymmenen vuotta ennen Arvon kuolemaan johtanutta sairastumista, oli Ossi Määttänen basso, Seppo Taavila rummut, Mauno Koponen haitari, Onni Bovellan trumpetti ja Arvo Ukkola kitara sekä laulu. Aluksi yhtye soitti Varkauden klubeilla ja kerhoilla sekä tanssilavoilla ja seurojen taloilla kauppalan lähiympäristössä. 1950- ja 1960-luvuilla tieolosuhteet olivat varsin huonot. Orkesteri liikkui junalla, ja esiintymispaikkakunnat valittiin sen mukaan. Tyypillisiä esiintymispaikkoja olivat Sulkava, Puumala, Juva, Joroinen, Heinävesi, Vihtari, Sarvikumpu, Viinijärvi ja Ylämylly, joissa oli paljon yleisöä ja hyvin suositut tanssipaikat. Tieyhteyksien parannuttua autonkuljettajat kuljettivat yhtyettä tanssipaikalta toiselle.

LevytyksetMuokkaa

Arvo Ukkolan salanimi eli taiteilijanimi oli ”Olli Arto”, jolla hän levytti 14. lokakuuta 1948 (Levymerkki Sävel s 9006) kappaleen [1] (sävellys Gösta Westerberg ja sanat Kullervo) sekä valssin [2] (sävel ja sanat Martti Piha). Omalla nimellään hän levytti 4. maaliskuuta 1952 (Levymerkki Triola t 4046) jenkan [3] (sävellys Kaarlo Valkama ja sanat Eino Kettunen) sekä Esa Pakarisen säveltämän ja Reino Helismaan sanoittaman tangon [4], jonka Arvo Ukkola levytti ensimmäisenä. Sittemmin kappaleen ovat levyttäneet muun muassa Kalevi Nyman ja Esko Rahkonen.

Siviilityö ja harrastuksetMuokkaa

Toimittuaan useita vuosia Pohja-Yhtiön vakuutustarkastajana Ukkola siirtyi sähköasentajan tehtäviin ennen kouluttautumistaan autonasentajaksi. Päivätyön sekä viikoittaisen keikkailun ohessa hänellä oli myös harrastuksia, joista rakkaimmat olivat metsästys ja kalastus. Lisäksi hänet tunnettiin innokkaana penkkiurheilijana sekä paikallisten urheiluseurojen toimitsijana.

LähteetMuokkaa